Yhdysvaltain velkakatto voi johtaa joko taloudelliseen katastrofiin tai perustuslailliseen kriisiin
Yhdysvalloissa kongressi on säätänyt I maailmansodasta lähtien enimmäismäärän, jonka valtiovarainministeriö saa ottaa velkaa. Jos budjetista päättävä alahuoneen enemmistö ja presidentti tulevat eri puolueista, velkakatto johtaa lehmänkauppoihin budjetista ja velan määrästä.
Viime välivaaleissa republikaanit saivat alahuoneessa neljän paikan enemmistön ja laitaoikeistolainen Freedom Caucus 45 edustajaa. Teekutsuliikkeen aikaan syntynyt ja Trumpille lojaali Freedom Caucus hyödynsi heti vaa’ankieliasemansa vaatimalla Kevin McCarthyltä myönnytyksiä kannattakseen häntä puhemieheksi. Nyt se on vaatinut velkakaton nostamiseksi miljardien budjettileikkauksia ja presidentti Bidenin tärkeimpien ohjelmien peruuttamista.
Yhdysvallat saavutti jo tammikuussa nykyisen reilun 31 000 miljardin dollarin velkakaton ja jos nostosta ei päästä sopuun tämän kuun aikana, Yhdysvaltojen rahat loppuvat kesäkuun alussa eikä se voisi maksaa takaisin velkojaan. Bidenin mukaan velkojen laiminlyönti ei tule kysymykseen, eikä hän aio suostua massiivisiin budjettileikkauksiin. Sen sijaan Biden ja valtiovarainministeri Janet Yellen ovat väläyttäneet mahdollisuutta, että perustuslain 14. lisäyksen 4. alakohdan nojalla velkakatto sivuutettaisiin väliaikaisesti, kunnes kongressi on päässyt sopuun velkakaton nostamisesta.
Umpikuja velkakaton nostamiseksi tuo esiin Yhdysvaltain velkakaton järjettömyyden.
Velkakaton tarkoituksena on hillitä velkaantumista, mutta yhdistettynä Yhdysvaltain poliittiseen jakautumiseen se voi johtaa taantumaan ja finanssikriisiin. Jos velkakattoa ei nosteta, Yhdysvallat joutuisi sulkemaan virastot, lopettamaan palkanmaksun ja leikkaamaan nykyisen noin 6 % alijäämän nollaan, minkä vaikutus valmiiksi taantuman partaalla keikkuvalle taloudelle olisi myrkkyä. Jos Yhdysvallat jättäisi lisäksi velkansa maksamatta, Valkoinen talo on arvioinut sen vaikutukseksi 8 miljoonaa uutta työtöntä ja pörssien romahtamisen 45 prosentilla. Nämä ovat tietenkin Bidenin hallinnon omia arvioita, mutta joka tapauksessa Yhdysvallat ei tässä tilanteessa voisi vastata taantumaan, mikä on talouspoliittisesti järjetöntä.
Toiseksi, taloudellinen katastrofi voitaisiin välttää 14. lisäyksellä sivuuttamalla velkakatto väliaikaisesti, mutta se voisi johtaa perustuslailliseen kriisiin ja syventää poliittista kahtiajakoa entisestään. Esimerkiksi oikeusoppinut Lawrence Tribe on kääntynyt kannattamaan 14. lisäyksen käyttöä, jotta Yhdysvallat voisi täyttää muut laissa asetetut velvollisuudet ja jotta kongressi ei voisi uhata presidenttiä finanssikriisillä. 14. lisäyksen käyttöä vastustava Rick Lowry on vastannut, että tällöin presidentti siirtäisi itselleen omavaltaisesti kongressin budjettivaltaa, jotta hän voisi toteuttaa omaa taloudellista ohjelmaansa velkakatosta välittämättä. Kyseessä voisikin olla merkittävä ennakkotapaus, jossa presidentti voisi julistaa vastustamiaan lakeja perustuslain vastaisiksi. Miten esimerkiksi Trump tätä tulkitsisi, jos comeback onnistuu?
Biden tapaa perjantaina alahuoneen puhemies McCarthyn ja keskeiset demokraatti- ja republikaanijohtajat. Vaikka velkakatosta todennäköisesti löydetään jonkinlainen sopu, se voi vielä ennen pitkää johtaa maailman mahtavimman hegemonin täyteen poliittiseen, taloudelliseen ja perustuslailliseen kaaokseen. Sen sijaan, että velkakattoa siirretään aina parin vuoden päähän tai että sitä kierrettäisiin väliaikaisesti 14. lisäyksellä, velkakatosta olisi syytä viimeinkin luopua.