Yhdysvaltain velkakatto on taloudellinen epävakauttaja, jolla maailman mahtavin valtio voi ajaa itsensä kaaokseen
Maailman hegemoni ja supervalta Yhdysvallat on jälleen tilanteessa, jossa siltä loppuu rahat lokakuun puolivälissä, jos kongressi ei pääse yhteisymmärrykseen velkakaton nostamisesta.
Jos velkakattoa ei nostetta, Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ei saa laskea liikkeelle lisää velkakirjoja ja se joutuu säästämään rahaa laittamalla liittovaltion kiinni (shutdown).
Yhdysvaltain velkakatto on perua I maailmansodan rahoitusjärjestelyistä. Nykyinen velkakattosirkus alkoi 1990-luvulla, kun presidentti Bill Clinton ja edustajainhuoneen puhemies Newt Gingrich riitelivät vuoden 1996 budjetista.
Viimeksi vuodenvaihteessa 2018-2019 oli 35 päivän mittainen liittovaltion sulku, kun kongressi ja Donald Trump eivät saaneet sovittua vuoden 2019 budjetista. Yhdysvaltain historian pisin sulku koski 1/4 hallinnosta ja 800 000 työntekijää lomautettiin tai joutui työskentelemään ilman palkkaa. Kongressin budjettitoimiston mukaan sulku maksoi vähintään 11 miljardia dollaria.
Jos liittovaltion sulun aikanakaan ei saada sovittua velkakaton nostosta, seurauksena on pahimmillaan Yhdysvaltain velkojen takaisinmaksun laiminlyöminen (default). Vuonna 2011 epäonnistuminen velkakaton nostossa johti Yhdysvaltain luottoluokituksen laskuun, vaikka varsinainen maksuhäiriö onnistuttiin välttämään.
Velkakatto ei liity millään tavoin Yhdysvaltain velanmaksukykyyn vaan se on keino oppositiossa oleville puolueille vesittää istuvan presidentin taloudellisia uudistuksia ja valmistautua tuleviin vaaleihin.
Vuonna 2011 republikaanit vaativat velkakaton nostamisen ehdoksi Barack Obamalta budjettisopeutusta, joka oli keskeinen syy Yhdysvaltain hitaaseen talouskasvuun finanssikriisin jälkeen. Tänä vuonna republikaanit ovat kieltäytyneet kannattamasta velkakaton nostoa, sillä he haluavat demokraattien kantavan velkaantumisesta seuraavan vastuun ennen ensi vuoden välivaaleja.
Kongressin budjettitoimiston mukaan Yhdysvaltain alijäämän on ensi vuonna 12 prosenttia. Jos velkakatosta ei päästäisi sopuun, Yhdysvallat joutuisi leikkaamaan tuon verran kattaakseen menonsa ilman velkaantumista. 12 prosentin leikkaus liittovaltion budjettiin koronakriisin jälkeen olisi finanssikriisiä syvempi shokki, joka ajaisi Yhdysvallat valtaisaan taantumaan – tietoisella poliittisella päätöksellä.
Valtiot ovat yleensä varautuneet taloudellisiin kriiseihin automaattisilla vakauttajilla, jotka suojaavat kansalaisia ja yhteiskuntaa. Velkakatto on sen sijaan talouden automaattinen epävakauttaja, jonka aiheuttamalla taloudellisella tuholla puolueet uhkailevat toisiaan.
Velkakatto ilmentää Yhdysvaltain poliittisen eliitin vieraantuneisuutta. Velkakaton kumoamisen sijaan Yhdysvalloissa puhutaan vakavasti 1000 miljardin dollarin platinakolikon painamisesta, joka ratkaisi velkakatto-ongelman vähäksi aikaa. Ehkä kyseessä onkin jonkinlainen situationistinen maailmanlopun tanssi?
Tähän mennessä velkakattoa on nostettu 78 kertaa ja todennäköisesti jonkinlainen ratkaisu taas löydetään seuraavien viikkojen aikana. Velkakatto on hallinnollisen typeryyden kirkkaimpia saavutuksia, joka yhdistettynä Yhdysvaltain poliittiseen hajaantumiseen ja demokraattisen järjestelmän dysfunktionaalisuuteen voi vielä kuitenkin joku kaunis päivä ajaa maailman mahtavimman maan itseaiheutettuun taloudelliseen kaaokseen.