Yhdysvaltain velkakatto on taloudellinen epävakauttaja, jolla maailman mahtavin valtio voi ajaa itsensä kaaokseen

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Maailman hegemoni ja supervalta Yhdysvallat on jälleen tilanteessa, jossa siltä loppuu rahat lokakuun puolivälissä, jos kongressi ei pääse yhteisymmärrykseen velkakaton nostamisesta.

Jos velkakattoa ei nostetta, Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ei saa laskea liikkeelle lisää velkakirjoja ja se joutuu säästämään rahaa laittamalla liittovaltion kiinni (shutdown).

Yhdysvaltain velkakatto on perua I maailmansodan rahoitusjärjestelyistä. Nykyinen velkakattosirkus alkoi 1990-luvulla, kun presidentti Bill Clinton ja edustajainhuoneen puhemies Newt Gingrich riitelivät vuoden 1996 budjetista.

Viimeksi vuodenvaihteessa 2018-2019 oli 35 päivän mittainen liittovaltion sulku, kun kongressi ja Donald Trump eivät saaneet sovittua vuoden 2019 budjetista. Yhdysvaltain historian pisin sulku koski 1/4 hallinnosta ja 800 000 työntekijää lomautettiin tai joutui työskentelemään ilman palkkaa. Kongressin budjettitoimiston mukaan sulku maksoi vähintään 11 miljardia dollaria.

Jos liittovaltion sulun aikanakaan ei saada sovittua velkakaton nostosta, seurauksena on pahimmillaan Yhdysvaltain velkojen takaisinmaksun laiminlyöminen (default). Vuonna 2011 epäonnistuminen velkakaton nostossa johti Yhdysvaltain luottoluokituksen laskuun, vaikka varsinainen maksuhäiriö onnistuttiin välttämään.