VM:n raporttien historiaa - perälautojen politiikka
Perälaudat määrittävät hallituksen talouspolitiikan.
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään jo legendaariseksi muodostuneen raportin tulevan hallituskauden taloudellisista suuntaviivoista.
Karkeasti VM vaatii 2 miljardin säästöjä ja 5 miljardin rakenteeellisia uudistuksia (joista 3 miljardia kuitataan sote-uudistuksella). Lisäksi raportissa on tärkeät perälaudat ylijäämästä ja verotuksesta, joihin palaan kirjoituksen lopussa.
Koska historia on avain nykyisyyden ymmärtämiseen, kertaan lyhyesti VM:n raporttien merkitystä Jyrki Kataisen ja Juha Sipilän hallitusten synnyssä.
Vuonna 2015 VM julkaisi kuukausi ennen eduskuntavaaleja raportin tulevan hallituskauden suuntaviivoista. Raportti meni sellaisenaan vaalikeskusteluiden ja Sipilän hallitusneuvotteluiden pohjapaperiksi.
VM:n keskeiset tavoitteet kirjattiin myös Sipilän hallitusohjelmaan. 10 miljardin kestävyysvajearvion ja siihen liittyvien toimien lisäksi hallitusohjelmaan kirjattiin esimerkiksi, että kokonaisveroaste ei nouse, tuloverotusta kevennetään ja verotuksen painopistettä siirretään tasaveroihin.
VM:n toiminnan taustalla lienee vuoden 2011 jytkyn jälkeiset sekavat ajat. Vaikeista hallitustunnusteluista on kirjoittanut esimerkiksi Tuomo Yli-Huttula kirjassaan Presidentti ja porvarivalta.
Kataisen hallitusneuvottelut sinipunahallituksesta alkoivat Säätytalolla kuukausi vaalien jälkeen. Syy viivästymiseen oli Portugalin tukipaketti sekä epäonnistunut yritys muodostaa kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten hallitus.
Katainen halusi sopia kattoluvun, jonka perusteella julkisia menoja sopeutetaan. SDP ei kuitenkaan hyväksynyt VM:n vaatimia 5 miljardin säästöjä, sillä se oli vaaliohjelmassaan valmistellut 1,2 miljardin euron sopeuttamistoimet. Työssä oli auttanut Palkansaajien tutkimuslaitos, jonka ennusteet poikkesivat VM:n arvioista.
Katainen suostui, että leikkaukset aloitettiin SDP:n vaaliohjelman mukaisesti. Kokoomus vaati kuitenkin perälaudaksi, että sopeutustoimia tehtäisiin vuosittain lisää, jos alijäämä ei painuisi alle 1 prosentin. Sopeutuksia ja veronkorotuksia tehtiinkin sitten miljarditolkulla jokaisessa kehysriihessä lisää ja VM:n vaatimukset tulisivat sitä kautta varmaankin lopulta täytetyksi.
Demarit olivat jyränneet virkamiehet. Tätä vasten on ymmärrettävää, että VM halusi paaluttaa talouden tunnusluvut vuoden 2015 vaaleissa jo hyvissä ajoin ennen hallitusneuvotteluja.
VM sai haluamansa, mutta myös se johti ongelmiin. Koska Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei kokonaisveroaste nouse, maakunnille ei voitu antaa verotusoikeutta. Tämä puolestaan esti sote-uudistuksen toteuttamisen järkevästi. Sote-uudistuksen mahdottomuus palautuu tähän perälautaan.
Loppu on historiaa.
Perälaudoilla on suuri merkitys.
Kataisen sopeutussääntö takasi jokavuotiset lisäleikkaukset. Sipilän hallituksen kirjaus kokonaisveroasteen noususta esti hallituksen tärkeimmän reformin.
Siksi on tärkeä kiinnittää huomio tänään julkaistun VM:n raportin perälautoihin.
Raportin mukaan seuraavan hallituksen tulisi tavoitella 0,5 prosentin ylijäämää. Verotuksen suhteen VM on hieman keventänyt linjaa – kestävyysvajeen takia kokonaisveroastetta ei tulisi laskea, mutta sillä ei ole paljoa nostovaraakaan. On tärkeää, että tällaisten perälautojen mielekkyydestä käydään laajaa julkista keskustelua.
Euroalueen kasvu hidastuu ja euroaluetta uhkaa taantuma tulevan hallituskauden aikana. Tämä tietää ongelmia myös Suomelle. Tällöin ei ole mielekästä sitoutua tiukkaan ylijäämätavoitteeseen tai tiukkaan linjaukseen kokonaisverotuksen nostovarasta. Pahimmillaan tällaiset linjaukset estävät elvytyksen ja varmistavat, että sopeuttamisen pääasialliseksi keinoksi jäävät leikkaukset. Eurokriisi osoitti, että tällaisella politiikalla pidennetään taantumaa.
VM:n raportti on herättänyt paljon keskustelua ja tällä kertaa keskustelu näyttäisi olevan laaja-alaisempaa kuin vuonna 2015.
Suhdanteet voivat kääntyä, eikä hallituksen ole mielekästä naulata itseään seinään jo vaalikauden alussa.