Vihreät on Saksan kiinnostavin puolue, koska se haastaa Saksan mallin
Nykyisten gallupien perusteella seuraavaa hallitusta ei voida muodostaa ilman vihreitä, joten Saksassa tapahtunee poliittinen muutos syyskuun jälkeen.
Deutsche Game of Thrones#Kanzlerkandidatur pic.twitter.com/CUPXp5OLpR
— Thornaparte 👈 nicht systemrelevant (@La_Toddi85) April 11, 2021
Saksan vaalit pidetään syyskuussa, eikä maata 15 vuotta johtanut Angela Merkel ole ehdolla.
Saksan kristillisunioni (CDU/CSU) ja vihreät ilmoittivat tällä viikolla omat kansleriehdokkaansa. Valintojen perusteella puolueet ovat kuin yö päivä sen suhteen, mitä Saksalle olisi tehtävä Merkelin jälkeen.
Vihreät valitsi ehdokkaakseen puolueen puheenjohtaja Annalena Baerbockin. Puolueen sisäinen diili on mahdollisesti, että jos vihreät menee hallitukseen vaalien jälkeen kakkospuolueena, toinen puheenjohtaja Robert Habeck saa valtiovarainministerin salkun.
Vihreiden vaaliohjelma on kunnianhimoinen. Vihreät haluaa leikata päästöjä 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, eikä tällaista energiasiirtymää voida tehdä Saksan tasapainoisen budjetin (schwarze Null) puitteissa. Vihreät on vaatinut 500 miljardin julkisia investointeja, Saksan perustuslakiin kirjatun velkajarrun löysäämistä, EU:n budjettisääntöjen muuttamista sekä elpymisrahaston muuttamista pysyväksi. EU-myönteisyyden lisäksi puolue on erittäin haukka Kiinan ja Venäjän suhteen. Se vastustaa esimerkiksi Saksan teollisuudelle tärkeän Nordstream II -kaasuputken viimeistelyä.
Kuten Wolfgang Munchau tiivisti, vihreät kyseenalaistaa Saksan mallin, joka perustuu jälkeenjääneeseen teknologiaan, ylijäämiin ja energiariippuvuuteen Venäjästä. Nykyisten gallupien perusteella seuraavaa hallitusta ei voida muodostaa ilman vihreitä, joten Saksassa tapahtunee poliittinen muutos joka tapauksessa syyskuun jälkeen. Vaalien yksi tärkeimmistä kysymyksistä onkin, kuinka paljon vihreiden kunnianhimoisesta vaaliohjelmasta lopulta toteutetaan.
Kristillisunionin kannatus on perustunut vakauteen, mitä se ei koronakriisissä ole kyennyt takaamaan. Koronan jyllätessä ja rajoitusten jatkuessa puolueen kannatus onkin ollut viime kuukausien aikana syöksyssä. Siten ei ole myöskään yllättävää, että puolue valitsi kansleriehdokkaansa riitaisissa ja sekavissa tunnelmissa.
Kristillisunionin hulina ilmentää Merkelin liian pitkäksi venynyttä poliittista joutsenlaulua. Merkelin itse itselleen valitsema seuraaja Annegret Kramp-Karrenbauer on jo joutunut eroamaan kristillisdemokraattien (CDU) johtajan paikalta ja tammikuussa valittu uusi puheenjohtaja Armin Laschet horjuu jo nyt.
Sisarpuolue CSU:n johtaja ja Baijerin pääministeri Markus Söder haastoi Laschetin kanslerikisassa kertomalla kristillisunionin kansanedustajille, että heidän jatkonsa parlamentissa on vaarassa, jos Laschet on kansleriehdokas. Söderin pelottelua puolsi Laschetin surkea gallup-kannatus. Laschet nuiji itsensä kansleriehdokkaaksi maanantain ja tiistain välisenä yönä ennen kuin Söderiä tukeneet kansanedustajat ehtivät äänestämään asiasta.
Talouspolitiikan suhteen Laschet on Baerbockin ja vihreiden antiteesi – fiskaalikonservatiivi ja vanhan teollisuuden pamppu. Vaikka Laschet on Merkeliä EU-myönteisempi, hän on myös Venäjä- ja Kiina-myönteisempi. Talouspolitiikassa Laschet lienee lähempänä demareiden viimeistä kansleria Gerhard Schröderiä kuin Merkeliä. Kristillisunionin vanhempi polvi tuki Laschetia ja Laschetin ehdokkuus viittaa siihen, että kristillisunionin mukaan Saksan mallissa ei edelleenkään ole mitään vikaa.
Siten myös hallitusneuvotteluista Laschetin ja Baerbockin välillä voisi tulla jännitteiset talouspolitiikan, ympäristöpolitiikan ja EU-politiikan suhteen.
Vaikka Söder nieli tappionsa, riitely viittaa siihen, kuinka valtavan valtatyhjiön Merkel jättää puolueeseen. Merkelin jälkeen yhdistävä tekijä on poissa, eikä ole selvää, kuka puolueessa päättää ja minne se lähtee Merkelin jälkeen. Puolue on menossa kohti vaalitappiota ja jos tappio on riittävän suuri, voi kristillisunioni jopa hajota.
Tiistaina julkaistiin hätkähdyttävä galluppi, jossa vihreät oli noussut Saksan suurimmaksi puolueeksi kristillisunionin riidellessä. Kyseessä on vasta yksi gallup ja kristillisunioni on vielä selvässä johdossa gallupien keskiarvoissa. Lisäksi vaaleihin on vielä viitisen kuukautta ja sinä aikana koronatilanne oletettavasti paranee rokotusohjelmien edetessä. Kristillisunioni voi vielä elpyä, mutta toisaalta koko ajan kasvaa myös mahdollisuus, että kristillisunioni heitetään Merkelin jälkeen oppositioon etsimään itseään.
Ja tämä voisi itse asiassa olla hyvä Saksan uudistumisen kannalta.
Merkelin aikana Saksa ei paljoa uudistunut.
