Venäjän keskuspankin varojen takavarikointi ei ratkaise Ukrainan tukemiseen liittyviä ongelmia

Sen jälkeen, kun republikaanit jäädyttivät Bidenin kaavaileman $60 miljardin Ukrainan tukipaketin, Valkoinen talo on alkanut lämmetä ajatukselle Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen takavarikoinnista. Myös useat Suomen presidenttiehdokkaat ovat kannattaneet näiden varojen käyttämistä Ukrainan tukemiseen.

Takavarikoinnista on tarkoitus keskustella ensi kuun G7-kokouksessa. Yhdysvallat, EU, Iso-Britannia, Japani ja Kanada ovat jäädyttäneet lännessä olevia Venäjän keskuspankin varoja noin $300 mrd edestä. Varoista valtaosa, noin $200 mrd, sijaitsee Euroopasta. Yhdysvalloissa Venäjän keskuspankin reservejä on $4-5 mrd edestä.

Merkittävä periaatteellinen ongelmana kuitenkin on, että kansainvälinen oikeus takaa suvereeneille valtioille koskemattomuuden ja keskuspankkien varojen suhteen immuniteetti on erityisen vahva. Oikeustieteilijät ovat väitelleet takavarikoinnin oikeusperustasta, mutta Venäjä tulisi varmasti syyttämään Yhdysvaltoja kansainvälisen oikeuden rikkomisesta.

Kansainvälisen oikeuden lisäksi huolena on myös Ukrainan sotaa sivusta seuraavien valtioiden – Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Kiinan – luottamuksen väheneminen läntiseen rahajärjestelmään. Sijoittajien vetäytyminen dollari- ja euromääräisistä arvopapereista kiihdyttäisi entisestään maailmankaupan purkautumista eli deglobalisaatiota.

Lisäksi takavarikoinnilla voisi olla finanssivakauteen liittyviä seurauksia – erityisesti Euroopalle. Venäjä on ilmoittanut vastaavansa mahdolliseen konfiskointiin takavarikoimalla länsimaiden Venäjällä olevat varat ja investoinnit, joita Venäjä itse on arvioinut olevan vajaan $300 mrd edestä (ja joista yli $220 mrd Euroopasta).

Euroopassa takavarikointiin suhtaudutaankin varauksellisesti, sillä Venäjän keskuspankin varoja hallinnoivalla belgialaisella Euroclearilla on huomattavia määriä varallisuutta Venäjällä. Reutersin haastatteleman virkamiehen mukaan EU ei voisi bailoutata tuhansia miljardeja hallinnoivaa Euroclearia, sillä sen konkurssi olisi paljon suurempi kuin koko EU:n budjetti.

Kysymys Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen takavarikoinnista onkin äärimmäisen poliittinen. Oikeudenmukaisuuden ja sisäpoliittisten pelien lisäksi takavarikoinnin suhteen tulee harkita sen mahdollisia peruuttamattomia seurauksia luottamukselle kansainväliseen oikeuteen, dollarijärjestelmään ja rahoitusvakauteen.

Näistä syistä johtuen länsimaat pyrkivätkin takavarikoimaan ainoastaan Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen tuottamat voitot. Komission arvioiden mukaan näillä saataisiin kerättyä €15-17 mrd tuotot Ukrainalle seuraavan neljän vuoden aikana. Tämä ei riitä ratkaisemaan Ukrainan tukemiseen (saati jälleenrakentamiseen) liittyviä ongelmia Yhdysvalloissa tai Euroopassa.