Venäjä yhdistää - EU:n talouspolitiikka sodan aikana

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Ukrainan sota on lyönyt Euroopan turvallisuuspoliittisen järjestyksen rikki, minkä lisäksi se on osoittanut Euroopan riippuvaisuuden Venäjän energiasta. EU julkaisikin tänään REPowerEU-nimisen paketin, jolla unioni pyrkii vähentämään riippuvuutta Venäjän maakaasusta 2/3 vielä tämän vuoden aikana ja kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä EU:n energiasiirtymä kytkettiin energiaomavaraisuuteen ja geoekonomiaan. Omavaraisuuden tavoittelu voi kiihdyttää vihreää siirtymää tehokkaammin kuin ilmastonmuutos. Toisaalta paketin taustalla on myös varautuminen Venäjän tuleviin vastapakotteisiin.

Komissio on jo aiemmin laskenut, että energiasiirtymä vaatii 520 miljardin vuotuisia investointeja seuraavan kymmenen vuoden ajan. Energiaomavaraisuuden ja puolustuksen kehitys tulevat maksamaan vielä paljon lisää. UniCreditin ekonomisti Erik Fossing Nielsen on esimerkiksi laskenut, että EU-maat tarvitsevat noin 3 % vuotuisen ylimääräisen kulutuksen puolustukseen, ilmastonmuutokseen, energianlähteisiin ja digitalisaatioon vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan.

EU:n talouspolitiikassa Ukrainan sodan suhteen näyttäisi toistuvan koronakriisistä tuttu kaava.

Toisin kuin oli suunniteltu, vakaus- ja kasvusopimuksen jäähytystä jatketaan vielä ainakin ensi vuonna, koska puolustusmenojen kasvatus, energian hinnannousu ja pakotteet maksavat. Komissio aikoo myös löysätä valtiontukisääntöjä, jotta EU-maat voivat tukea yrityksiä energian hinnannoususta aiheutuvissa kustannuksissa.