Venäjä voi olla sitoutuneempi irtikytkentään kuin Eurooppa

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Ukrainan sodan 100 ensimmäisen päivän jälkeen on hyvä pohtia Putinin ja lännen pidempiaikaisia tavoitteita.

Ivan Krastevin mukaan Putinin toiminta liittyy historialliseen käsitykseen kylmän sodan päättymisestä. Neuvostoliiton romahtamisessa Putinia ei häirinnyt niinkään kommunismin loppu, vaan ydinasevaltion suvereenisuuden menetys.

Putinin toimintaa ohjaa siten historiallisen Venäjän kunnianpalautus. Lisäksi, Putin haluaa henkilökohtaisesti korjata Venäjän kokemat vääryydet, mikä selittänee hyökkäyksen ajankohtaa.

Krastev lisää, että vaikka sodan alku osoitti Putinin lukuisat virhearviot Ukrainan puolustuskyvystä ja Venäjän iskuvoimasta, hän ajattelee kyseessä olevan laajemman lännen vastaisen kamppailun alku.

Vastaavasti Branko Milanovic on tuonut esiin, että Venäjän pyrkimys suvereenisuuteen voi kulkea Euraasian kautta. Putin voi haluta välirikkoa lännen ja liberalismin kanssa, joka ei ole tuonut Neuvostoliiton jälkeen taloudellista eikä poliittista autonomiaa, pikemminkin päinvastoin. Venäjän pyrkimykset lännettyä ovat epäonnistuneet Pietari Suuresta lähtien.