Velkasäännöt rajoittavat Saksan ulkopoliittista suunnanmuutosta
Merz sanoi heti vaalituloksen selvittyä, että Euroopan on itsenäistyttävä Yhdysvalloista, sillä Trumpin Amerikkaan ei voi luottaa.
Saksan vaalien suurin jännitys koski sitä, kuinka moni puolue ylittää 5 prosentin äänikynnyksen ja kuinka monta puoluetta seuraavaan hallitukseen tarvitaan.
Liberaalien (FDP) pudottua parlamentista ja Sahra Wagenknechtin uuden puolueen (BSW) jäätyä rannalle kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraattien (SPD) 328 kansandustajaa riittäävät nipinnapin 315 paikan enemmistöhallituksen muodostamiseen. Liittokansleriksi nouseva Friedrich Merz on sanonut haluavansa uuden hallituksen kasaan pääsiäiseen mennessä.
Trump karkottaa liittolaisiaan vauhdilla. Merz sanoi heti vaalituloksen selvittyä, että Euroopan on itsenäistyttävä Yhdysvalloista ja rakennettava oma puolustusarkkitehtuuri Naton korvaamiseksi, sillä Trumpin Amerikkaan ei voi luottaa. Merz vertasi varapresidentti J. D. Vancen ja Elon Muskin kampanjointia Alternative für Deutschlandin puolesta Venäjän vaalivaikuttamiseen.
Tämä on kuitenkin pelkkää retoriikkaa niin kauan kuin suunnanmuutos ei koske talouspolitiikkaa.
Ukrainan sodan jälkeen Saksan talous on ajautunut syvään rakenteelliseen taantumaan. Venäjän halvan energian menettämisen myötä viennille tärkeät auto-, kemian- ja konepajateollisuus ovat kaikki yhtä aikaa taantumassa.
Tilanne on vakavin sitten toisen maailmansodan, minkä lisäksi Saksan julkinen infra on rapistunut. Netti ei toimi edes Berliinissä, rautatiet ovat jopa Iso-Britanniaa huonommassa kunnossa, eikä Saksa selviäisi Nato-joukkojen mobilisaatiosta Euroopan halki.
Maassa onkin budjettikurin seurauksena valtava investointivaje. Ilmastoneutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2045 mennessä vaatii 500 miljardin euron investoinnit ja kilpailukyvyn, julkisten palveluiden ja puolustuksen takaaminen vajaan 800 investoinnit vuosina 2025-2030.
Arviot ovat linjassa Mario Draghin raportin kanssa, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee 700 miljardin vuotuiset lisäinvestoinnit puolustukseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
Velkajarru rajoittaa kuitenkin Saksan alijäämän 0,35 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on ilmeinen este nopeille lisäinvestoinneille.
Merz on ollut avoin velkajarrun uudistukselle ja aikojen poikkeuksellisuudesta kertoo, että reformia ovat kannattaneet jopa Saksan keskuspankki Bundesbank sekä velkajarrun perustuslakiin kirjannut Angela Merkel. Esillä on ollut niin sanottu kultainen sääntö, jossa investoinnit ja/tai sotilasmenot jätettäisiin velkajarrun ulkopuolelle.
Velkajarrun uudistus vaatii 2/3 enemmistö parlamentissa. Kristillisdemokraattien, sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston tulisi sopia siitä, mikä kaikki jätetään velkajarrun ulkopuolelle.
Eilisten vaalien yksi tärkeimmistä tuloksista olikin, ettei Bundestagissa ole riittävää vähemmistöä uudistuksen estämiseksi. Vaarana kuitenkin on, että uudistus jää liian maltilliseksi ja menetyksi mahdollisuudeksi.
Ja vaikka velkajarrun uudistuksesta saataisiin Saksassa sopu, Euroopan unionin jäsenmaiden finanssipolitiikkaa rajoittavat velkasäännöt tulevat nekin nopeasti vastaan. Koska 3 prosentin alijäämäsääntö estää velkaantuneiden maiden sotilasmenojen kasvattamisen, komissio valmistelee jo tällä hetkellä niiden jättämistä kultaisen säännön hengessä velkasääntöjen ulkopuolelle.
Ulkopoliittinen myllerrys vaatinee myös laajempia eurooppalaisia toimia. Trump ei ole sitoutunut Ukrainan eikä Euroopan puolustamiseen vaan pyrkii päinvastoin kuppaamaan niitä.
Ensimmäisten arvioiden perusteella Ukrainan kalustaminen, 40 000 hengen rauhanturvajoukot sekä sotilasmenojen kasvattaminen (nykyisten neuvotteluiden perusteella) 3,5 prosenttiin maksaisi Euroopalle noin 3 100 miljardia seuraavan 10 vuoden aikana.
Saksan väistyvä ulkoministeri Annalena Baerbock paljasti Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että valmisteilla on jo eurokriisiin ja koronapandemiaan verrattavissa oleva puolustuspaketti. Tämä tarkoittaisi noin 700 miljardia. Merz on ilmaissut avoimuutta myös puolustukseen suunnatulle yhteisvelalle ja varsinaisia päätöksiä on tarkoitus tehdä Saksan vaalien jälkeen.
Trump vaikuttaisi saaneen aikaan parissa viikossa Saksan ulkopoliittisen suunnanmuutoksen ja lähentymisen Ranskan kanssa. Tulevina kuukausina saadaan velkaa ja taloutta koskevien käsitysten perusteella tarkempaa vihiä, kuinka seismisestä muutoksesta on kyse.