Velkajarruilla ei sotia voiteta 

Saksan hallitus sopi elokuussa ensi vuoden budjetin alijäämän vähentämisestä 17 miljardista 12 miljardiin euroon. Suurin häviäjä oli Ukraina, jonka aseapua puolitettiin kuluvan vuoden 7,5 milardista ensi vuonna 4 miljardiin ja ainoastaan 500 miljoonaan vuonna 2027. 

Saksassa on perustuslakiin kirjattu velkajarru, joka rajoittaa alijäämät 0,35 prosenttiin bkt:sta. Olaf Scholzin hallitus jäähytti velkajarrun koronapandemian aikana ja tämän toteutti myös hallitusohjelmaansa. Saksan perustuslakituomioistuin kuitenkin linjasi, että päätös on perustuslain vastainen ja Scholzin budjettiin tuli 60 miljardin reikä. 

Myös Puola on ilmoittanut, että se antanut kaikki annettavissa olevat aseet Ukrainalle, eikä uusia voida antaa ennen kuin Puolan armeija on riittävästi varusteltu. Puolustusministeri Wladyslaw Kosiniak-Kamyszin mukaan hän ymmärtää Ukrainan tarpeet, mutta on ensisijaisesti vastuussa Puolan turvallisuudesta. 

Saksan ja Puolan kaltaisia päätöksiä tullee vielä lisää, sillä myös EU:n omat velkasäännöt tulevat rajoittamaan Ukrainan tukea. Uudistetut velkasäännöt palaavat ensi vuonna ja ne edellyttävät arvioiden mukaan noin 360 miljardin sopeutusta vuoteen 2028 asti.

Ilman valtavia veronkorotuksia tämänkaltainen sopeutus ei ole mahdollista ilman leikkauksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, ilmastotoimiin, sosiaaliturvaan, investointiin ja Ukrainan tukeen. Kun jaetaan niukkuutta, tuki tulisi siirtää omilta kansalaisilta ja omasta puolustuksesta Ukrainaan, mikä ei ole poliittisesti kestävää. 

EU-maiden tuen vähetessä vaihtoehdoiksi jäävät Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö tai EU:n uusi yhteisvelka. Nämä ovat kuitenkin hitaita ja teknisesti monimutkaisia hätäratkaisuja, jotka eivät ole Ukrainan kannalta riittäviä.

Juhlapuheiden ja tekojen välillä onkin huutava ristiriita. Tuki ei ole ollut riittävää, eikä länsi ole kyennyt sopimaan strategiasta Ukrainan puolustamiseksi saati voittamiseksi. Sanktioista huolimatta kauppa Venäjän jatkuu.

Sotaväsymystä ilmentää sekin, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi aikoo esitellä rauhansuunnitelman syyskuun YK:n yleiskokouksen yhteydessä Bidenille, Harrisille ja Trumpille. Toisin kuin kesäkuussa Sveitsissä järjestetyssä konferenssissa, Ukraina on toivonut myös Venäjän osallistuvan yleiskokouksen jälkeiseen mahdolliseen rauhankokoukseen.