Velat kasvaa ja helvetti jäätyy, mutta nouseeko helikopteri?

EKP on ainoa toimiva instituutio, jolta on kielletty euromaiden tukeminen.

Profiilikuva
Blogit Vallan mahotonta!
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jyrki Katainen jakoi Vesa Vihriälän ehdotuksen EKP:n jakamasta helikopterirahasta: ”Nyt helvetti jäätyy :D”.

EKP on keskiössä, koska se voi pelastaa poliitikot uudelta velkakriisiltä.

Sosiaalisen eristämisen seurauksena talous seisahduu ja julkisvelat ampaisevat kasvuun. Jos esimerkiksi Italian BKT putoaa 10 prosenttia ja julkisvelka kasvaa 20 prosenttia, Italian julkisvelan suhde voi kasvaa nopeasti jopa 180 prosenttiin. Tämä olisi kolminkertainen määrä euroalueen sallimaan 60 prosenttiin. Koronakriisin jälkeen euromaiden velat ovat kymmeniä prosentityksiköitä korkeammat ja velkakriisi ilmeinen.

EKP on luvannut ostaa tämän vuoden aikana noin 1000 miljardilla euromaiden velkakirjoja. Tukitoimista huolimatta Italian korot kuitenkin nousevat, sillä moni kysyy aiheellisesti, mitä ensi vuonna tapahtuu?

Vaihtoehtoja on periaatteessa lukuisia.

Torstaina on Eurooppa-neuvoston kokous, jonka keskiössä on ”koronabondien” sijaan ”koronarahasto”. Komissio on ehdottanut koronaelvytystä, joka perustuisi seuraavan EU-budjetin takauksella tapahtuvaan velkaantumiseen. Ranska ja Espanja ovat ehdottaneet jo 400 ja 1500 miljardin suuruisia rahastoja.

Torstain kokouksessa on erityisen kiinnostavaa, miten ”frugaalit” suhtautuvat koronaelvytykseen. Aiemmissa kokouksissa Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat vaatineet, että seuraava EU-budjetin koko pidetään prosentissa suhteessa BKT:hen. Esimerkiksi Espanjan ehdotus tarkoittaisi nykyistä EU-budjettia suuremman ”rahaston” perustamista nykyisen budjetin kylkeen.

Kyseessä onkin valtava periaatteellinen päätös koronaelvytyksen kaliiberista.

Jos jäsenmaat saavat sovittua EU-budjetin muutoksista ja riittävästä koronarahastosta, tämä voisi hillitä jäsenmaiden julkisvelkojen kasvua ja siten myös velkakriisiä. Jos jäsenmaat eivät saa sovittua riittävistä toimista, päävastuu velkakriisin hoidosta lankeaa EKP:lle, kuten eurokriisissäkin.

EKP voisi toteuttaa esimerkiksi Vihriälän ehdottaman helikopterirahan ja muuttaa osan jäsenmaiden veloista ikuisiksi. Näin euromaat saisivat lisää finanssipoliittista liikkumavaraa. Ongelmat kuitenkin palaisivat, jos euroalueen finanssipoliittisia sääntöjä ei ajan myötä joustavoitettaisi, kuten Patrizio Laina on vaatinut.

Toinen vaihtoehto on, että euroryhmän viime viikolla sopima EVM-hätälaina aktivoisi EKP:n OMT-ohjelman. Eurokriisin aikana EKP lupasi ostaa OMT-ohjelman puitteissa rajattomasti kriisimaiden velkakirjoja. Jos euromaat ja EKP pääsisivät sopuun järjestelyistä EVM-OMT-järjestelyistä, lupaus rajattomista tukitoimista voisi rauhoittaa tilanteen. Ongelmana kuitenkin on, että Italian hallituksessa oleva Viiden tähden liike vastustaa EVM-lainoja, minkä lisäksi EKP:n johtaja Christine Lagarde on suhtautunut järjestelyyn nihkeästi.

Kolmas vaihtoehto on, että EKP jatkaisi nykyisiä velkakirjojen tukiostoja pitkälle ensi vuoden jälkeen. Tukiostojen jatkaminen nykyisellä 1000 miljardin vuositahdilla on kuitenkin laillisesti vaikeaa, sillä EKP on jo nyt poikkeusolojen varjolla venyttänyt itse itselleen asettamia sääntöjä, joiden puitteissa EU-tuomioistuin on tulkinnut tukitoimet laillisiksi. Artikla 123 kieltää EKP:ltä jäsenmaiden suoran rahoittamisen ja sääntörikkomus voisi johtaa joko tukitoimien loppumiseen tai Saksan Bundesbankin irtoamiseen tukitoimista. Laillisesti seuraava mielenkiintoinen poliittinen siirto tapahtuu 5.5., jolloin Saksan perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa EKP:n tukitoimien laillisuudesta.

Järein ratkaisu olisikin, jos artiklaa 123 muokattaisiin niin, että EKP voisi tukea suoremmin euromaita. Eurokriisin aikana artiklaa 136 korjattiin poikkeusmenettelyllä, jotta EVM voitiin perustaa huolimatta siitä, että artikla 125 kieltää euromaiden väliset tukipaketit.

Jos artiklaa 123 korjattaisiin, mitään koronabondeja ei tarvittaisi, jokainen maa saisi vastata kansallisesti koronakriisiin ja markkinat rauhoittuisivat, kun EU-oikeus ei estäisi EKP:tä toimintaa. Paul De Grauwe ehdotti tätä viikonlopun Helsingin Sanomien haastattelussa, jonka Olli Rehn jakoi saatesanoilla, ”kuuluu helko pörräävän Krunikan taivaalla, Euroopankin”.

Euromaiden poliitikoilta puuttuu jaettu visio siitä, mitä varten yhteisvaluutta euro ylipäätään on olemassa. EKP on ainoa toimiva instituutio, jolta on kielletty euromaiden tukeminen. Euro-projektin poliittinen pääoma velkakriisin ratkaisemiseksi on kääntymässä hyvin nopeasti negatiiviseksi.

Edessä ei ole kuin vaikeita ratkaisuja. Jäljellä oleva poliittinen pääoma tulisikin käyttää riitelyn sijaan siihen, miten EKP:n rahapolitiikka olisi riitaisille jäsenmaille mahdollisimman tarkoituksenmukaista.

21.5.20 klo 8:21: Kohtaa artiklan 123 korjaamisesta selkeytetty ja suomenkielistetty.

Ilmoita asiavirheestä