Varjobudjetit lisäävät teknokratiaa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen lausui helmikuussa 2014:

“Pitäisi erottaa kaksi asiaa: Yksi on talouden tosiasiat ja toinen on arvovalinnat, jotka kuuluvat politiikan piiriin. Toivoisin kovasti, että talouden tosiasioista voitaisiin löytää yhteinen pohja.”

Eilen esiteltyjen vaihtoehtobudjettien perusteella yhteinen pohja näyttää löytyneen. Oppositio näyttää sitoutuneen Juha Sipilän hallituksen julkisen talouden tasapainotavoitteeseen, eikä se halua velkaantua hallitusta enempää.

 

Taustalla lienee, että oppositio jakaa hallituksen “tosiasiat”.

Hallitusohjelma perustuu Valtiovarainministeriön keväällä 2015 tekemään arvioon 5 prosentin suuruisesta kestävyysvajeesta suhteessa BKT:hen. 

Tämän perusteella VM suositteli hallitukselle 10 miljardin euron suuruisia säästöjä ja rakenneuudistuksia, veropoliittista linjaa ja menosääntöä, jotka kirjattiin Sipilän hallitusohjelmaan.

 

Kestävyysvaje onkin tärkeimpiä Suomen talouspolitiikkaa ohjaavia instrumentteja, sillä 1 prosenttiyksikön lisäys arviossa tarkoittaa karkeasti 2 miljardin euron säästöpaineita julkiseen talouteen. 

Opposition vaihtoehtobudjeteissa ei käsitellä kuitenkaan lainkaan VM:n tapaa laskea kestävyysvajetta. Tämä on sääli, sillä eri tahot ovat laskeneet viimeisen 5 vuoden aikana peräti 20 eri kestävyysvajelaskelmaa.

Erot johtuvat erilaisista oletuksista taloudellisten mallien takana, eikä kestävyysvajeesta ole yhtä totuutta. 

 

Opposition haluttomuus haastaa valtiovarainministeriötä tarkoittaa, että opposition vaihtoehdet koskevat tulojen ja menojen erilaista kohdennusta VM:n asettaman raamin sisässä.

Vaihtoehtobudjetit ovatkin vaaliohjelmia luotettavampia dokumentteja puolueiden arvoista.

 

Vaihtoehtobudjetit ovat tervetullut lisä julkiseen keskusteluun.

Samalla ne ilmentävät politiikan teknokratisoitumista. Kun oppositio ei haasta valtiovarainministeriön laskelmia kestävyysvajeesta, se tulee vahvistaneeksi valtiovarainministeriön valtaa määrittää talouden faktat.

Tosiasiat on irrotettu politiikasta, joka koskee entistä kapeampaa arvovalintojen sfääriä. 

Liikanen voi olla tyytyväinen.