Vähemmistöhallitus uudistaisi kulttuuria, jossa enemmistöhallitukset ovat pakkoavioliittoja
Voiko perussuomalaisten nousu johtaa vähemmistöhallitukseen?
Perussuomalaisten kannatus on melkein tuplaantunut joulukuun jälkeen 8,1 prosentista maaliskuun lopun 15,1 prosenttiin. Vaikka kannatus jää vielä viime eduskuntavaalien 17,7 prosentista, nousu vaikeuttaa tulevia hallitusneuvotteluja.
Vielä joulukuussa SDP, kokoomus ja vihreät olisivat voineet muodostaa keskenään enemmistöhallituksen. Nyt apupuolueiksi tarvitaan joko RKP tai vasemmistoliitto – tai molemmat.
Suurempi määrä puolueita vaikeuttaa asetelmaa, jossa SDP:n ja kokoomuksen on ennestään vaikea löytää yhteisymmärrystä julkisen talouden virityksestä ja työmarkkinapolitiikasta. Lähtökohtaisesti SDP ja ay-liike vastustaa kaikkia kokoomuksen ajamia työmarkkinauudistuksia ja kokoomus vastustaa pääsääntöisesti julkisen talouden menojen lisäyksiä ja verojen korotuksia.
Edellinen Jyrki Kataisen sinipunahallitus kiikkui koko ajan kaatumisen partaalla ja viimeisenä vuonna hallitus kaatoi omia esityksiään. Tuleva pääministeri perii myös hiipuvan maailmantalouden, mikä varmistaa tulevan hallituksen vaikeat ajat.
Vaikea vaalitilanne mahdollistaa kuitenkin myös täysin uudet avaukset, kuten politiikan ammattilainen Jukka Manninen totesi. Sen sijaan, että pyrittäisiin kokoamaan laajapohjainen ja epäideologinen enemmistöhallitus, puolueet voisivat tavoitella ideologisesti koherentimpaa ja vähemmistöpohjaista hallitusta:
Rinne muodostaisi sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton varaan nojaavan vähemmistöhallituksen, jolla eduskunnassa 85-89 paikkaa.
— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) April 5, 2019
Pelikirjaa tällaiselle ei ole olemassa. Osa hankkeista parlamentaariseen valmisteluun, joistakin pitäisi varmaan tehdä Ruotsin mallin mukainen sopimus.
Vähemmistöhallitus voitaisiin rakentaa esimerkiksi SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton varaan, jotka kaikki ovat saamassa vaalivoiton. Pitkän hallitusohjelman sijaan hallitus keskittyisi muutamaan itselleen tärkeään reformiin, kuten ilmastoon ja sosiaaliturvauudistukseen työmarkkinapohjaisesti. Ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden torjunnan voisi myös yhdistää.
Muissa asioissa tuki pitäisi hakea neuvotteluissa opposition kanssa. Tämä uudistaisi opposition välikysymyskäytäntöä ja vähentäisi suomalaisen politiikan käsikirjoitettua teatraalisuutta.
Näin on. Eiryisesti välikysymysten tekoa koskeva kulttuuri (ja mahdollinen säännöstö, jos sitä on) olisi tärkeää ja välttämätöntä saada Ruotsin kaltaiseksi ennen kuin vähemmistöhallitus voisi mitenkään fiksusti hallita.
— Suvi-Anne Siimes (@SuviAnneSiimes) April 5, 2019
Vähemmistöhallitus ei tietenkään ratkaisisi laajempaa ongelmaa, joka on poliittisen keskustan hajoaminen. Se kuitenkin mahdollistaisi poliittisen kulttuurin uudistamisen tilanteessa, jossa kaikki kuviteltavissa olevat enemmistöhallitukset ovat pakkoavioliittoja.
Ennen kaikkea se tarjoaisi puolueille mahdollisuuden uudistumiseen.