Eduskuntavaalien metodologinen nationalismi
Suomen seuraava pääministeri perii huomattavasti heikommat näkymät kuin Juha Sipilä neljä vuotta sitten.
Eduskuntavaalit järjestetään reilun kuukauden päästä, mutta tiedämme jo yhden hallitusohjelman kirjauksen – olipa pääministeri kuka hyvänsä. Jokaisen puolueen mielestä työllisyysaste tulee ehdottomasti nostaa 75 prosenttiin.
Vaalikeskustelut ovat paljastaneet muitakin mielenkiintoisia asioita puolueiden talousajattelusta. SDP ja vasemmistoliitto rahoittaisivat vaalilupauksiaan osaksi kiristämällä verotusta, mutta yksikään puolue ei halua lisätä velanottoa. Itse asiassa puolueet haluavat pääsääntöisesti maksaa velkaa pois.
Puolueiden into työllisyysasteen nostoon lienee vaalitekninen, sillä ikävistä asioista ei haluta puhua. Nyrkkisääntö on, että yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa noin miljardilla eurolla korkeampina verotuloina ja pienempinä sosiaaliturvamaksuina.
75 prosentin työllisyysaste näyttääkin olevan uusi jakovara, jolla vaalilupaukset rahoitetaan ilman laajempaa keskustelua verotuksesta ja velanotosta. Samalla kuitenkin menetetään arvokas mahdollisuus talouspolitiikan painopisteiden suurista suunnanmuutoksista.
Uusi jakovara paljastaakin huolestuttavamman asian, joka on vaalipuheiden metodologinen nationalismi. Tämä viittaa siihen, että puolueet tarkastelevat tulevan hallituksen politiikkaa irrallaan maailmantalouden kehityksestä.
Euroalueen kasvu hiipuu ja Saksa vältti taantuman vain vaivoin viime vuoden lopulla. Euroalueen ja myös Suomen kasvuennusteita on jo jouduttu korjaamaan alaspäin. Lisäksi brexit, eurovaalit, kauppasodat ja epävarmuus Kiinan kasvusta tuovat poikkeuksellisen suuret riskien ruuhkan keväälle.
Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan taloudessa on äkkijarrutuksen vaara. Suomen seuraava pääministeri periikin huomattavasti heikommat näkymät kuin Juha Sipilä neljä vuotta sitten.
Tätä vasten on hämmentävää, että puolueet tuntuvat olettavan, että nousukausi jatkuu vielä seuraavat 4 vuotta. Uusi jakovara ja metodologinen nationalismi viittaavat vaalipöhinään, jossa poliitikot välttelevät keskustelua yhteiskuntapolitiikan suunnanmuutoksista ja epämiellyttävistä asioista.