Ukrainan sota liennyttää oikeusvaltioselkkausta Puolassa ja eskaloi sitä Unkarissa
Komissio on jäädyttänyt sekä Puolan että Unkarin elpymisrahastosta luvatut noin 36 miljardin ja 12 miljardin varat. Ukrainan sodan alettua Puola ja komissio ovat kuitenkin lähentyneet, kun taas oikeusvaltioselkkaus Unkarin kanssa näyttää eskaloituvan.
Komissio neuvottelee tällä hetkellä Puolan kanssa elpymissuunnitelman hyväksymisestä. Ehtona on, että Puola lakkauttaa korkeimman oikeuden kurinpitojaoston, palauttaa sivuun siirretyt tuomarit virkoihinsa ja uudistaa laajemmin oikeuslaitosta.
Puola tarvisi kipeästi elpymisrahat, sillä energiakriisin lisäksi maahan on tullut yli 2 miljoonaa pakolaista Ukrainasta. Bruegelin arvion mukaan pakolaisten tuomat kustannukset EU-maille voivat olla jopa 40 miljardia tänä vuonna kohdistuen pääasiassa Ukrainan neljään naapurimaahan (Puola, Romania, Unkari & Slovakia).
Oikeusvaltioselkkaukseen perehtyneen DRI:n tutkimusjohtaja Jakub Jaraczewskin mukaan Puolan hallitus on asiasta erimielinen:
”Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki haluaa tehdä sovun komission kanssa ja hallituksen kakkospuolueen johtaja Zbigniew Ziobro vastustaa periksi antamista. Puolan Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski on jossain näiden välillä.”
Tilanne onkin hyvin vaikea. Puolalla on kasvanutta halua päästä sopuun elpymisrahoista, mutta komissio vaatii oikeusjärjestelmän uudistamiseksi lain viemistä läpi Puolan parlamentissa.
Morawieckin seitinohuen enemmistön takia mitä tahansa voi tapahtua elpymisrahastojen saamisesta hallituksen kaatumiseen.
Jos Puola kuitenkin saisi rahat, voidaan elpymisrahastoa pitää merkittävänä instrumenttina oikeusvaltioselkkauksen liennyttämisessä.
Sitä vastoin selkkaus eskaloituu Unkarissa.
Unkarissa järjestettiin sunnuntaina vaalit, joissa Viktor Orban voitti neljättä kertaa putkeen superenemmistön. Komissio ilmoitti puolestaan toissapäivänä, että se aktivoi Unkaria vastaan oikeusvaltiomekanismin, jolla voidaan jäädyttää elpymisrahojen lisäksi EU-budjetista tulevia varoja oikeusvaltiorikkomusten ja korruptioepäilyjen vuoksi.
Orban on toiminut Ukrainan sodassa näkyvästi muuta EU:ta vastaan. Se ei ole toimittanut aseita Ukrainaan, kieltänyt aseiden viennin maansa läpi, vastustanut Venäjän energian kauppasaartoa ja viimeisimpänä ilmoittanut maksavansa energiaostot jatkossa ruplilla.
Sunnuntaisessa voitonpuheessaan Orban mainitsi vihollisikseen unkarilaisen vasemmiston, Brysselin ja George Soroksen lisäksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin. Orban on suhtautunut myös nihkeästi Naton laajenemiseen.
On kuitenkin epätodennäköistä, että Unkari saisi valitsemallaan linjalla elpymisrahaston varat. Sen lisäksi, että siltä ollaan nyt jäädyttämässä myös EU-budjetin varoja, muut Visegrad-maat ovat jo ottaneet etäisyyttä Unkariin.
”Orbanin yhä räikeämpi Venäjä-mielisyys vaikuttaa myrkyllisesti Laki ja oikeus -puolueen ja Orbanin Fidesz-puolueen väleihin. Morawiecki ja muut haluavat katkaista välit julkisesti Orbaniin, mutta Kaczyński haaveilee vielä hänen laitaoikeistolaisesta internationaalista Orbanin, Le Penin ja muiden kanssa”, Jaraczewski summaa.
Vielä viime syksynä Orban, Kaczynski ja Matteo Salvini olivat puuhaamassa uutta parlamenttiryhmää EU-parlamenttiin, mutta Ukrainan sota voikin vaikuttaa Euroopan oikeusvaltioselkkauksen lisäksi myös laajemmin Euroopan kansallismielisen ja laitaoikeiston kehitykseen.