Ukrainan sota lienee sinetöinyt Orbanin ja Macronin vaalivoitot

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Unkarissa järjestetään parlamenttivaalit ensi sunnuntaina (3.4.) ja Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään ensi viikon sunnuntaina (10.4.). Gallupien perusteella näyttäisi, että molemmat vaalit ovat selvät – Orban jatkanee Unkarin pääministerinä ja Macron Ranskan presidenttinä.

Vielä viime vuoden toukokuussa Unkarin kuuden puolueen yhdistynyt oppositio johti Fidesz-puolueen ja kristillisdemokraattisen puolueen (KDNP) vaaliliittoa, mutta opposition momentti on sittemmin näyttänyt menneen.

Ero on Ukrainan sodan alettua kasvanut Orbanin eduksi ollen tällä hetkellä noin 7 prosenttiyksikköä. Huomioiden, että vaalipiirit suosivat Fidesziä, opposition pitäisi voittaa sunnuntaina useammalla prosenttiyksiköllä kammetakseen Orbanin oppositioon.

Fideszin ja KDNP:n vaaliliiton kannatus on tällä hetkellä yli 50 % ja edellisissä vaaleissa 44 % kannatus takasi 2/3 enemmistön. Unkarin vaalien jännittävin kysymys koskeekin sitä, saako Orban jälleen taakseen superenemmistön. Orban on ollut Unkarin pääministerinä jo 16 vuotta ja voiton myötä hän rikkoisi Merkelin 16 vuoden ennätyksen EU-maan yhtäjaksoisesta johtamisesta.

Ukrainan sota näyttää vaikuttaneen jo Unkarin liittolaissuhteisiin. Puola on katkaissut yhteydet Fidesziin Orbanin Venäjän myönteisten kantojen vuoksi. Tutkija Katalin Miklóssy toi myös esiin, kuinka Orban on vastustanut Ukrainan Nato-jäsenyyttä vuodesta 2014 saakka ja voisi pääministerinä olla myös vaikeuttamassa Suomen mahdollista jäsenhakemusta.