Ukrainan sota aseistaa myös rahajärjestelmän – EU:n yhteisvelka ja Venäjän keskuspankin varojen käyttö

Euroopan komissio esitti viime viikolla, että Ukrainan jälleenrakentamiseksi perustettaisiin uusi rahasto. Ukrainan itsensä mukaan jälleenrakennus maksaisi ainakin 500 miljardia euroa ja summa ainoastaan kasvaa sodan pitkittyessä.

Esitys Euroopan omasta Marshall-avusta on poliittisesti erittäin mielenkiintoinen ja se on jäänyt julkisessa keskustelussa liki täysin Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen varjoon.

Ensinnäkin komission mukaan rahasto olisi niin iso, ettei sitä voida rahoittaa EU:n nykyisellä reilun 1000 miljardin budjetilla. Vaihtoehdoiksi komissio mainitsee, että jäsenmaat maksaisivat EU-budjettiin lisää (onnea matkaan), budjetin nykyisiä kohteita leikattaisiin merkittävästi (pimeä tie, mukavaa matkaa) tai viimeiseksi, että rahastoa rahoitettaisiin EU-maiden takauksien tai uuden yhteisvelan turvin.

Minkäköhän vaihtoehdon jäsenmaat valitsevat, jos rahasto todella tulee?

Komission mukaan mallina olisi koronakriisin aikainen elpymisrahasto. Paljon on vettä virrannut eurokriisin jälkeen, sillä suoran aseellisen avun lisäksi yhteisvelkaa ollaan nyt ottamassa EU:hun kuulumattoman maan auttamiseksi.