Europe First eli kun trumpismi hiipi EU-komissioon

Länsimaat koittivat pitkään sitoa Kiinaa sääntöpohjaiseen vapaakauppaan, jonka aikana Kiinan kommunistinen puolue ainoastaan vahvisti valtiovetoista kasvumalliaan. Kun vielä pari vuotta sitten protektionismista puhuttiin Euroopassa kautta rantain ”strategisena autonomiana”, nyt pandemian ja koventuneen suurvaltapelin jälkeen EU-komissio on avoimesti luopumassa globaalin markkinatalouden keskeisestä periaatteesta – sääntöpohjaisesta vapaakaupasta.

Kiinan lisäksi Yhdysvallat on alkanut jaella yritystukia ja verohelpotuksia, jonka seurauksena erityisesti vihreiden investointien pelätään siirtyvän vanhalta uudelle mantereelle. Myös EU:n on jaettava yritystukia ja verohelpotuksia entistä avokätisemmin, jos se mielii pysyä kilpailussa mukana. Toiseksi, EU-maiden kyky jakaa tukia vaihtelee rajusti: koronapandemian jälkeen EU-maiden jakamista vajaan 700 miljardin tukiaisista yli puolet on tullut Saksasta, noin neljäsosa Ranskasta ja loppu viidesosa muista EU-maista yhteensä.

Komissio valmisteleekin kaksiosaista esitystä. Se kaavailee valtiontukisääntöjen yksinkertaistamista ja löysäämistä, mikä mahdollistaisi entistä avokätisemmät tuet ja verohelpotukset erityisesti vihreään siirtymään. Lisäksi näiden alojen sääntelyä ollaan hölläämässä nopeammaksi sisämarkkinoille pääsemiseksi. Toiseksi komissio on jättämässä kesällä EU-budjetin vuotuisen tarkastelun yhteydessä esityksen erityisestä ”suvereniteettirahastosta”, joka tasaisi jäsenmaiden välisiä eroja tukikilpailussa. EU-maiden johtajista muodostuvan Eurooppa-neuvoston on määrä keskustella komission esityksestä jo ensi viikon huippukokouksessa.

Kyseessä on EU:n identiteettikriisi, johon EU-maat suhtautuvat hyvin eri tavoin. Suomi kuuluu idealisteihin, jotka vastustavat sekä valtionapusääntöjen liian radikaalia löysäämistä että uutta yhteisvelkaa EU-maiden välisten erojen tasaamiseksi. Suomi luottaa, että unionissa Saksa, Alankomaat, muut pohjoismaat ja itäiset EU-maat kantavat vapaan markkinatalouden soihtua, mutta kuinka kauan tähän voidaan enää luottaa? Vaikka Saksa vastustaa vielä jyrkästi uutta yhteisvelkaa, sen voi olla vaikeaa jatkaa vastustustaan huomioiden miten paljon sen jakamat valtionavut vääristävät sisämarkkinoita taloudellisesti ja kuinka paljon Germany First aiheuttaa poliittista pahaa silmää muissa jäsenmaissa.

Trumpia oli vielä helppo vastustaa, mutta sen jälkeen Biden on ainoastaan jatkanut America Firstiä. Nyt kun ajatukset Europe Firstistä ovat rantautuneet EU-komissioonkin, ei deglobalisaatiolta voida enää sulkea silmiä 1990-luvun markkintalouden ideaaleita julistaen.