Blogit

Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.

Trumpin tullit ovat seuraus globalisaation epäonnistumisesta

Blogit Vallan mahotonta! 21.3.2018 13:36
Antti Ronkainen
Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Taloushistorioitsija Karl Polanyin mukaan markkinoiden liiallinen vapauttaminen ja yhteiskunnan alistaminen markkinoiden lainalaisuuksille johtaa ennen pitkää protektionismiin ja yhteiskunnalliseen suojeluliikkeeseen.

Donald Trumpin teräs- ja alumiinitulleissa on kyse juuri tästä globalisaation ja protektionismin kaksoisliikkeestä. Trump voitti presidentinvaalit lupaamalla globalisaation runteleman ruostevyöhykkeen valkoisille työläisille töitä.

Teräs- ja alumiinitullit sekä uhittelu Kiinalle ja EU:lle ovat osa tätä agendaa, jossa amerikkalaisten kansallista identiteettiä kohotetaan. Taloudelliset vaikutukset ovat epäselvemmät.

 

Tulleja on kritisoitu siitä, että ne todennäköisesti johtavat amerikkalaisten työpaikkojen häviämiseen ja hintojen nousuun. Harva on kuitenkaan uskaltanut kysyä, millä tavoin tullit voisivat edistää amerikkalaisten työntekijöiden asemaa?

Bucknellin yliopiston taloustieteen professori Matías Vernengo on tuonut esiin, miten tullit yhdistettynä merkittävään julkisen kulutukseen lisäämiseen esimerkiksi infrastruktuuriin (ja siten teräkseen), minimipalkkoihin sekä tulonjakoa tasaavaan veropolitiikkaan vahvistaisivat kotimaan markkinoita ja siten parantaisivat amerikkalaisen työläisen asemaa.

Tullien on sanottu olevan epärehellinen keino suojata suurten yritysten voittoja. Ne voivat kuitenkin myös vähentää talouden riippuvuutta tuonnista ja lisätä kotimarkkinoiden merkitystä. Näin ollen tullien ei tulisi olla tabu työntekijöiden asemasta huolestuneelle vasemmistolle.

Vasemmisto näyttää kuitenkin olevan niin sitoutunut uusliberaaliin globalisaatioon, ettei Trumpin protektionismin vaihtoehdoksi jää muuta kuin Mika Malirannan pro-market-ajattelu.

 

Trumpin politiikassa on paljon populismia ja protektionismia, mutta tämän politiikan analyysi ei tulisi pelkistyä populismin ja protektionismin kaltaisiin iskusanoihin, joiden tarkoituksena on lähinnä sanoa, että vapaata markkinataloutta ja uusliberalismia vastustavat ovat tyhmiä. 

Vaikka Trumpin tullit eivät parantaisi ruostevyöhykkeen työläisten asemaa, nämä saattavat hyvin äänestää Trumpia seuraavissakin vaaleissa vuonna 2020. Näin on siksi, että työläiset katsovat vasemmiston sitoutuneen johonkin sellaiseen vapaan markkinatalouden ideaaliin, joka ei ole totta ja joka on pettänyt heidät. 

Populisteja ei tule leimata Taru sormusten herran örkkilaumoiksi, sillä tämä vain vahvistaa populististen liikkeiden kannatuspohjaa.