Trumpin tullit ovat seuraus globalisaation epäonnistumisesta

Vaikka Trumpin tullit eivät parantaisi amerikkalaisten työläisten asemaa, nämä saattavat hyvin äänestää Trumpia seuraavissakin presidentinvaaleissa.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Taloushistorioitsija Karl Polanyin mukaan markkinoiden liiallinen vapauttaminen ja yhteiskunnan alistaminen markkinoiden lainalaisuuksille johtaa ennen pitkää protektionismiin ja yhteiskunnalliseen suojeluliikkeeseen.

Donald Trumpin teräs- ja alumiinitulleissa on kyse juuri tästä globalisaation ja protektionismin kaksoisliikkeestä. Trump voitti presidentinvaalit lupaamalla globalisaation runteleman ruostevyöhykkeen valkoisille työläisille töitä.

Teräs- ja alumiinitullit sekä uhittelu Kiinalle ja EU:lle ovat osa tätä agendaa, jossa amerikkalaisten kansallista identiteettiä kohotetaan. Taloudelliset vaikutukset ovat epäselvemmät.

 

Tulleja on kritisoitu siitä, että ne todennäköisesti johtavat amerikkalaisten työpaikkojen häviämiseen ja hintojen nousuun. Harva on kuitenkaan uskaltanut kysyä, millä tavoin tullit voisivat edistää amerikkalaisten työntekijöiden asemaa?