Trumpin ei tulisi olla ainoa poliitikko, joka kommentoi keskuspankkeja

Keskuspankkikapitalismissa keskuspankit ovat vain näennäisesti itsenäisiä.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Donald Trumpin virkarikossyyteoikeudenkäynti alkaa huomenna tiistaina. Samalla tavoin kuin Robert Muellerin Venäjä-tutkintojen kanssa – markkinoita ei paljoa kiinnosta. Yhdysvaltain pörssi teki perjantaina jälleen uudet ennätykset, vaikka maan sisäpolitiikassa kiehuu ja konflikti Iranin kanssa sen kuin syvenee.

Tämä saa kysymään, ovatko Yhdysvaltain sisäpolitiikka ja sitä jallittava mediajulkisuus vieraantuneet lopullisesti maailmantaloudesta? Ei, vaan finanssikriisin jälkeen keskuspankkien väliaikaisina aloitetut elvytystoimet eivät ole vieläkään päättyneet. Finanssipalveluita tarjoavan Allianzin pääekonomisti Mohamed El-Erian tiivisti asian hyvin:

”Markkinoille riittää, kunhan keskuspankit auttavat. Muu on toissijaista.”

Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) lopetti viime vuonna rahapolitiikan kiristämisen, laski ohjauskorkoa kolme kertaa ja pumppasi loppuvuoden aikana markkinoille yli 600 miljardia dollaria likviditeettiä. Myös Euroopan ja Japanin keskuspankit ovat laajentaneet vuoden lopulla elvytystään.

Tästä päästään ainakin kahteen loppupäätelmään niin sanotusta keskuspankkikapitalismista: keskuspankit ovat vain näennäisesti itsenäisiä ja poliitikkojen tulisi puhua enemmän keskuspankeista.