Trumpille presidenttiys voi olla ainoa keino välttää vankila
Bidenin uudelleenvalinta voi puolestaan olla ainoa tapa estää Yhdysvaltain ajautuminen ennennäkemättömään perustuslailliseen kriisiin.
Yhdysvaltain ensi vuoden marraskuun presidentinvaalien asetelmat ovat historiallisen sekavat.
Trump johtaa ylivoimaisesti republikaanien esivaalien gallupeja samalla kun häntä vastaan on vireillä kaikkiaan 91 rikossyytettä neljässä eri oikeusjutussa, joiden yhteenlaskettu maksimituomio on useita satoja vuosia. Syytteet koskevat kongressin valtausta 6. tammikuuta 2021 (Washington), pyrkimyksiä kumota Georgian vaalitulos (Georgia), valtionsalaisuuksien viemistä Mar-a-Lagoon (Florida) ja lahjuksia aikuisviihdetähti Stormy Danielsille (New York).
Lahjusjutun käsittely alkaa maaliskuussa ja valtionsalaisuuksien käsittely toukokuussa, eikä Washingtonin ja Georgian tapausten osalta ole vielä aikataulua. Ellei republikaanien esivaaleissa tapahdu ihmeitä ennen maaliskuun supertiistaita, Trump valitaan republikaanien ehdokkaaksi todennäköisesti ennen kuin oikeusjuttuja on ehditty käsitellä.
Trump saattaisi menettää äänioikeutensa, jos tulisi tuomituksi ennen vaalipäivää, mutta mahdolliset tuomiot eivät sinänsä estä hänen ehdokkuuttaan tai valintaansa presidentiksi. Yhdysvaltain perustuslain laatijoille ei näytä tulleen mieleen laatia askelmerkkejä sen varalle, että presidenttiehdokasta vastaan on nostettu rikossyytteitä. Vankeustuomio ennen vaalipäivää voisi kuitenkin vaikuttaa kampanjointiin ja esimerkiksi sosialistijohtaja Eugene V. Debs kampanjoi vankilasta vuonna 1920 (jonne oli joutunut kehoitettuaan vastustamaan I maailmansodan värväyksiä). Trump pyrkinee viivyttämään kaikkien tapausten käsittelyä, ettei häntä ehdittäisi tuomita ennen marraskuun vaalipäivää.
Yhdysvallat astuu vieläkin tuntemattomammille vesille, jos Trump tulee valituksi tilanteessa, jossa hänellä on käynnissä lukuisia rikosoikeudenkäyntejä. Ennakkotapauksia varsinkaan tässä mittaluokassa ei ole, eikä oikein kukaan tiedä, mitä Trumpin voittaessa varsinaisesti tapahtuisi. Sen sijaan varmaa on, että presidentti Trump pyrkisi lopettamaan oikeusjutut ja korkein oikeus pääsisi linjaamaan, jos presidentti tuomittaisiin virkakauden aikana.
Periaatteessa presidentti Trump voitaisiin panna viralta perustuslain 25. lisäyksen perusteella, jos varapresidentti ja enemmistö hänen hallituksestaan niin haluaisi. On kuitenkin epätodennäköistä, että Trump nimittäisi muita kuin lojalisteja varapresidentiksi ja kabinettiinsa.
Presidentti Trump voisi todennäköisesti lakkauttaa liittovaltiotasolla tapahtuvien Washingtonin ja Floridan tapausten käsittelyn. Jos näistä olisi ehtinyt jo tulla tuomiot, hän voisi armahtaa itsensä tai lieventää tuomiota poistaen esimerkiksi vankilatuomion. Ennakkotapauksia ei ole, joten korkein oikeus pääsisi taas linjaamaan.
Osavaltiotasolla tapahtuvien Gerogian ja New Yorkin oikeusjuttujen käsittelyyn presidentti ei voisi suoraan vaikuttaa ja hänet voisi armahtaa ainoastaan joko New Yorkin kuvernööri tai Georgian armahdus- ja ehdonalaislautakunta. Nixonin aikana oikeusministeriö linjasi kuitenkin 1973, ettei istuvia presidenttejä syytetä, koska oikeusjutut häiritsisivät presidentin kykyä hoitaa työtään. Oikeusministeriö olisi Trumpin hallussa ja Trumpin nimittämä oikeusministeri voisi luopua syytteistä tai ainakin pyrkiä siirtämään tuomioita virkakauden loppuun vedoten vuoden 1973 linjaukseen. Ennakkotapausta ei ole, joten myös tämä vietäisiin korkeimpaan oikeuteen.
Trumpin oikeusjuttujen lisäksi konservatiiviset perustuslakiasiantuntijat William Baude ja Michael Stokes Paulsen ovat esittäneet, että Trumpin toiminta kongressin valtauksen yhteydessä voi evätä hänen oikeutensa ehdokkuuteen ilman tuomiota. Argumentin mukaan sisällissodan (1861-1865) jälkeen tehty perustuslain 14. lisäyksen 3. osio on itseään toteuttava ja se estää virkavalan vannomisen jälkeen kapinalliseen toimintaan osallistuneita henkilöitä enää toimimasta julkisessa virassa. Teorian mukaan osavaltiot voisivat kieltäytyä hyväksymästä Trumpin ehdokkuutta. Liberaali oikeustieteen professori Laurence Tribe ja konservatiivinen entinen tuomari Michael Luttig julkaisivat pitkän artikkelin, jossa he tukivat Bauden ja Stokes Paulsenin tulkintaa 14. lisäyksen 3. osiosta, mutta tulkinta on herättänyt myös kritiikkiä.
Coloradossa osavaltion korkein vaaliviranomainen Jena Griswold haastettiin syyskuun alussa oikeuteen, jotta Coloradon tuomioistuin linjaisi, voivatko vaalivirkailijat Bauden ja Stokes Paulsenin tulkintaan vedoten kieltäytyä asettamasta Trumpia ehdolle. Vastaavia oikeusjuttuja odotetaan lisää ympäri Yhdysvaltoja. Jos jokin osavaltio kieltäytyisi hyväksymästä Trumpin ehdokkuutta, hän veisi jutun välittömästi korkeimpaan oikeuteen. Esimerkiksi Luttigin mukaan tapaus pitäisi saada nopeasti korkeimpaan oikeuteen, jotta Trumpin ehdokkuus voitaisiin evätä vielä ennen vaaleja. Luttig oli republikaanien ehdokas korkeimpaan oikeuteen, mutta viime aikoina hänestä on tullut Trumpin kriitikko.
Näiden epävarmuuksien lisäksi voidaan vain arvailla, miten korkein oikeus suhtautuisi näihin lukuisiin erilaisiin ennakkotapauksiin. Trump nimitti presidenttinä peräti kolme korkeimman oikeuden tuomaria ja Neil Gorsuchin, Brett Kavanaughin ja Amy Coney Barrettin ansiosta korkeimmassa oikeudessa on konservatiivien superenemmistö. Jos demokraatit olisivat Luttigin tavoin varmoja korkeimman oikeuden tulkinnasta, he varmaankin pyrkisivät estämään Trumpin ehdokkuuden Bauden ja Stokes Paulsenin teorialla. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin, että Trumpin comebackin esto on puhaasti Bidenin vaalivoiton varassa tilanteessa, jossa 2/3 demokraattien äänestäjistä ei halua Bidenin jatkavan presidenttinä.
Presidenttiys voi olla Trumpille ainoa keino välttää vankila ja Bidenin uudelleenvalinta voi puolestaan olla ainoa keino välttää Yhdysvaltain ajautuminen ennennäkemättömään perustuslailliseen kriisiin.
Kuinka paljon Jumala onkaan siunannut Amerikkaa, että se on päätynyt tähän pisteeseen?