Maailmantalous on käymistilassa, jossa nousukautta odotetaan kuilun reunalla. Rakennemuutos on paitsi taloudellinen myös poliittinen ja henkinen. Missä olemme, kun murros on ohi?

Trump määrittää seuraavaksi maailmantalouden suunnan

Antti Ronkainen
Blogit Vallan mahotonta! 6.10.2017 12:58
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. © SETH WENIG / AP / LEHTIKUVA


Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeen kaksi Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) johtokunnan jäsentä on eronnut. Lisäksi nykyisen johtaja Janet Yellenin kausi päättyy helmikuussa. Seuraava johtaja on määrä valita loppuvuoden aikana. 

Vaalien aikana Trump arvosteli Fediä ”feikkitaloudesta”, joka hänen mukaansa pönkitti Obaman hallintoa ja loi pörssikuplia.

Molemmissa väitteissä on perää, sillä tukiostot alentavat velanhoitokuluja ja säästävät siten valtiolle rahaa.

Toisekseen finanssimarkkinat ovat vähintäänkin mielenkiintoisessa tilassa, jossa osakepörssit takovat viikottain historiallisia ennätyksiä samaan aikaan kun sijoittajien pelkokerroin VIX-indeksi on historiallisen alhaalla. 

 

Vaikka Trump on presidenttinä pyörtänyt puheitaan Fedin politiikasta, Yellen tuskin saa jatkaa.

Yellenin ongelma on, että hän on puolustanut Barack Obaman lisäämää finanssimarkkinoiden sääntelyä. Trumpin asetuksen 13722 mukaisesti Obaman sääntelyä pyritään purkamaan.

Valtiovarainministeri Steve Mnuchinin mukaan suuri osa pankkilaista voidaan uudelleenkirjoittaa finanssivalvojien kanssa. Koska tähän ei tarvita kongressia ja hajaannuksessa olevia republikaaneja, uudistuksella saattaa olla paremmat edellytykset onnistua kuin verouudistuksella ja investointihankkeilla.

Tämä edellyttää kuitenkin kongressia parempaa yhteistyötä Valkoisen talon ja Fedin välillä.

Turvallinen valinta johtajaksi olisi Jerome Powell. Powell ei ole akateemikko eikä demokraatti, kuten Yellen. Juristin koulutus ja republikaanien puoluekirja saattavat olla keskeisiä imagokysymyksiä valinnassa. Lisäksi Powell on vaatinut finanssikriisin jälkeisen sääntelyn purkua.

Powell olisi ”eri jätkä”, jolla olisi kuitenkin ”samat verkkarit” kuin Yellenillä.

Sääntelyn purkua tärkeämpi teema on kuitenkin nykyisten elvytystoimien jatko.

Finanssikriisin jälkeen Fed on pudottannut ohjauskoron nollan tuntumaan ja ostanut tuhansien miljardien edestä velkakirjoja ja arvopaperieta. Fed on nostanut vajaassa 10 vuodessa neljä kertaa ohjauskorkoa ja alkanut vasta tässä kuussa pienentää tasettaan, joka on tällä hetkellä nelinkertainen suhteessa finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan.

Powell kannattaa Yellenin tavoin elvytystoimien erittäin maltillista (eli hidasta) normalisointia. Suhteessa Obaman rahapolitiikkaan Powell olisikin ”eri jätkä”, jolla olisi kuitenkin ”samat verkkarit” kuin Yellenillä.

 

Markkinat odottavat kuitenkin muutosta rahapolitiikkaan. Vedonlyöntisivustojen kärjessä Fedin uudeksi johtajaksi on juristi ja investointipankkiiri Kevin Warsh.

Betfair-vedonlyöntisivuston kertoimet Yhdysvaltain keskuspankin seuraavasta johtajasta, perjantaina 6.10.2017.

Warsh on toiminut George W. Bushin hallinnossa ja keskuspankin johtokunnassa finanssikriisin aikana. Warsh on arvostellut matalan koron politiikan pitkittävän taantumaa (secular stagnation).

Fedin pöytäkirjojen mukaan hän oli viittä vaille äänestämässä tukiostoja vastaan, sillä häntä huoletti niiden negatiiviset kerrannaisvaikutukset maailmantalouteen.

Mikäli Warsh valitaan, Fed pyrkinee Yelleniä tai Powellia nopeammalla tahdilla nostamaan korkoja ja pienentämään aktiivisemmin tasetta kriisiä edeltäneelle tasolle. Tämä olisi merkittävä muutos rahapolitiikassa ja keskeisen vaaliteeman lunastus. 

 

Koska kyseessä on Trump, myös musta hevonen voidaan valita.

Vedonlyöjien seuraava suosikki on entinen Goldman Sachs -pankkiiri Gary Cohn, joka on vastannut Valkoisessa talossa verouudistuksesta.

Cohnin on kuitenkin sanottu menettäneen mahdollisuutensa hänen arvosteltuaan Trumpia hitaasta Charlottesvillen väkivaltaisuuksien tuomitsemisesta. 

Seuraavaksi korkein kerroin on John Taylorilla, joka on myös vaatinut löysän rahapolitiikan nopeampaa normalisointia. Taylor on kuitenkin akateemikko ja vaatimukset matemaattisilla kaavoilla ohjautuvasta sääntöperustaisesta rahapolitiikasta eivät välttämättä ole nykyisen Valkoisen talon mieleen.  

Todellinen musta hevonen olisi Neel Kashkarin valinta, joka on pankkiiri ja vastasi finanssikriisin aikana pankkien pelastuspakettien luomisesta.

Kashkarin mukaan Fedin ei tule nostaa korkoja ennen kuin Fed saavuttaa 2 prosentin inflaatiotavoitteensa.

Keskuspankeilla on ollut globaalisti ongelmia saavuttaa poikkeuksellisista toimista huolimatta 2 prosentin inflaatiota, ja Kashkarin valinta tarkoittaisikin ultralöysän rahapolitiikan jatkoa vielä kauan.

Trumpin rahapolitiikka on yhä täysi kysymysmerkki.

Trumpilla on historiallisen paljon nimityksiä Fedin johtokuntaan, ja nimitykset tulevat määrittämään oleellisesti Trumpin hallinnon talouspolitiikkaa. 

Finanssimarkkinoiden sääntelyn purku finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan on yksi Trumpin hallinnon kärkihanke.

Rahapolitiikka on kuitenkin edelleen täysi kysymysmerkki.

Trump voi valita Fedin nykyistä linjaa huomattavasti kireämmän tai löysemmän linjan. Huomioiden maailmantalouden hauraan tilan ja finanssimarkkinoiden buumin rahapolitiikan muutoksilla voikin olla maailmantalouden kannalta paljon suurempi merkitys kuin Trumpin verouudistuksella tai kauppapolitiikalla.

Itse asiassa on hieman hämmentävää, etteivät finanssimarkkinat näytä olevan moksiskaan mahdollisista muutoksista Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikassa.

Antti Ronkainen

Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt