Tänään lockdownissa olevan Ranskan kunnallisvaalit - jokainen maa ottaa koronan vastaan tyylillään

Macronin vallankumous on kuivumassa, jonka hän voi laittaa koronaviruksen piikkiin.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ranska on päättänyt kieltää yli 100 henkilön tapahtumat ja sulkea Eiffelin tornin, koulut, museot, yliopistot, ravintolat, päiväkodit, kahvilat, klubit ja elokuvateatterit. Italia ja Espanja ovat menneet vieläkin pidemmälle julistamalla valtakunnalliset ulkonaliikkumiskiellot.

Vaikka suuret maat pyrkivät hillitsemään kovin ottein koronaviruksen leviämistä, silti tänään sunnuntaina järjestetään Ranskan kunnallisvaalit, joissa valitaan noin 35 000 pormestaria ja puoli miljoonaa kunnanvaltuutettua. Emmanuel Macron olisi siirtänyt vaalit, mutta republikaanit halusi ne välttämättä.

Päätös on ristiriitainen ja jopa noin kolmannes äänestäjistä harkitsee jäävänsä kotiin koronaviruksen vuoksi. Luonnollisesti keltaliivit järjestivät eilen Macronin eristämispäätöksiä vastustavia mielenosoituksia, jotka päätyivät kyynelkaasuun, väkivaltaisuuksiin ja autojen polttamiseen. Jokainen maa ottaa koronaviruksen vastaan tyylillään…

Vaalit voivat tarkoittaa perinteisten vasemmisto- ja oikeistopuolueiden paluuta.

Macronin liike La Republicque En Marche ei ole löytänyt kolmessa vuodessa omaa poliittista identiteettiä ja Macronilla on ehdokkaita ainoastaan neljäsosassa yli 10 000 asukkaan kaupungeissa. LREM on häviämässä Pariisin seksiskandaalin takia, minkä lisäksi vihreät ja radikaalioikeisto voivat tarjoilla yllätyksiä.

Macronin vallankumous on kuivumassa, jonka Macron laittaa varmasti koronaviruksen piikkiin. Ranskan vaalit herättävätkin mielenkiintoisen kysymyksen sosiaalisen eristämisen ja demokratian suhteesta: koronavirus ja vaalit laittavat oudolla tavalla vastakkain kansalaisten oikeudet ja turvallisuuden.

Kärkkäimmistä kommentaattoreista esimerkiksi Giorgio Agamben ehti jo maalailla, miten pandemian varjolla luodaan pysyvä poikkeustila, jonka varjolla kansalaisten oikeutta liikkua, kokea, oppia ja kohdata tullaan rajoittamaan pysyvästi ja moninverroin tehokkaammin kuin terrorismin kanssa.

Mene ja tiedä – joka tapauksessa pandemia asettaa maiden terveydenhuollon äärirajoille, riskiryhmissä olevat hengenvaaraan, eikä koronaviruksen kaikkia terveydellisiä vaikutuksia vielä tiedetä. Ensi viikot ovatkin merkittävät sen suhteen, miten eri maiden eristystoimet toimivat koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia lockdowneista seuraa.

Ei niin vakavaa, ettei jotain hauskaakin.

Jos Yhdysvaltain presidentinvaalit siirrettäisiin koronaviruksen vuoksi, Trumpin virkakausi päättyy joka tapauksessa 20.1.2021. Ja vaikka kongressin vaaleja ei järjestettäisi, alahuoneen johtajan kausi päättyy vasta kun seuraava puhemies on valittu. Jos vaalit siis viivytettäisiin tammikuun lopun yli, Presidential Succession Actin perusteella demokraattien Nancy Pelosista tulisi Yhdysvaltain presidentti.

Koska vakanssia ei täyttäisi poikkeustilassa Trump eikä todennäköisesti myöskään kukaan republikaani, Yhdysvaltain vaaleja tuskin tullaan viivyttämään, vaikka helvetti jäätyisi lockdownin seurauksena.