Talouskurin comeback ja virheellinen tarina markkinavoimista

Toisin kuin koronapandemian aikana, nykyisten kriisien keskellä hallitukset ja keskuspankit voivat ajautua entisestä suurempaan konfliktiin keskenään.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Koronapandemia ja nykyisten geopoliittisten ja taloudellisten kriisien vyyhti eroavat merkittävästi toisistaan. Kun koronapandemian aikana hallitukset ja keskuspankit tekivät yhteistyötä, nyt inflaation noustessa keskuspankit ovat alkaneet kiristää rahapolitiikkaa ja korkojen noustessa finanssipoliittinen talouskuri (austerity) on tehnyt comebackin.

Talouskurin comeback on alkanut Iso-Britanniasta. Sen jälkeen kun ”markkinavoimat” vaihtoivat Iso-Britannian pääministeriksi Rishi Sunakin ja valtiovarainministeriksi Jeremy Huntin, maa on sitoutunut talouskuriin. Sunak ja Hunt etsivät parhaillaan 50 miljardin punnan leikkauksia ja veronkorotuksia, jotka olisi tarkoitus tehdä 50:50-suhteessa. Kun Sunak teki Boris Johnsonin valtiovarainministerinä valtavia alijäämäisiä budjetteja vastatakseen koronakriisiin, pääministerinä Sunak on kertonut edessä olevan vaikeita päätöksiä. Esimerkiksi kaikkien verot tulevat nousemaan. Sunakin ja Huntin on tarkoitus julkaista lopullinen kuriohjelmansa marraskuun puolivälissä.

Nousevat korot ja energiakriisi yhdistettynä leikkauksiin ja veronkorotuksiin vähentävät taloudellista toimeliaisuutta ja lisäävät syvän taantuman riskiä. Talouskurin myötä vastaukset energia- ja elinkustannuskriisiin tulevat olemaan maltillisemmat, mikä tarkoittaa elintason entistä suurempaa laskua. Samaan aikaan investoinneista todennäköisesti säästetään, mikä heikentää talouden kasvunäkymiä entisestään.

Lisäksi Sunak on perinyt edeltäjiltään joukon ongelmia, kuten brexitin, heikot suhteet Euroopan unioniin, Pohjois-Irlannin kysymyksen, Skotlannin itsenäisyyspyrkimykset sekä terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisen. Sunakin pyrkimys korjata Iso-Britannian talous ja yhdistää konservatiivit onkin erittäin vaikea, ellei jopa mahdoton tehtävä. Jos Sunak on sellainen pragmaatikko, joksi hän on itsensä brändännyt, hän saattaa joutua lopulta pitäytymään niin talouskurista kuin elvytyksestäkin ja harjoittamaan mahdollisimman neutraalia talouspolitiikkaa. Tällaisessa tapauksessa puhe talouskurista olisikin olla enemmän markkinoiden miellyttämistä ja kulttuurisotia konservatiivipuolueelle.

Sunakin lisäksi Iso-Britannian keskuspankki on muuttanut käyttäytymistään koronapandemian ja nykyisen monikriisin välillä. Kun koronapandemiassa Englannin pankki epäsuorasti tuki Johnsonin ja Sunakin koronatoimia ostamalla hallituksen liikkeellelaskemia velkakirjoja, keskuspankilla oli viime kuussa keskeinen rooli edellisen pääministeri Liz Trussin ja hänen talouspolitiikan kaatamisessa.