Suomi jatkaa menneiden sotien käymistä ja persuilee persun pelosta

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Viime torstaina valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti Suomen ja 7 muun maan (Itävalta, Hollanti, Ruotsi, Tanska, Latvia, Tshekki & Slovakia) allekirjoittaneen kannanoton EU-maiden julkistalouden pelisäännöistä. Ryhmä on Itävallan kipparoima.

Kannanotto liittyy EU-maiden budjettisääntöihin, jotka rajoittavat jäsenmaiden alijäämät ja julkisvelat kolmeen ja 60 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Komissio jäähytti säännöt viime vuoden maaliskuussa, jotta EU-maat voisivat vastata koronapandemian aiheuttamiin taloudellisiin ja terveydellisiin ongelmiin.

Jäähytys kestää vuoteen 2023 asti ja esimerkiksi komission pyrkimyksenä on uudistaa sääntöjä ennen kuin ne palaavat voimaan. Vastaavasti Ranska ja Italia ovat esittäneet sääntöjen löysäämistä, jotta EU-maat voivat harjoittaa aktiivisempaa finanssipolitiikkaa koronakriisin jälkeen.

Kahdeksikon kannanotto on kirjoitettu näitä pyrkimyksiä vastaan.

Sen lisäksi, että kannanotossa vaaditaan koronakriisin aikana syntyneiden liiallisten velkojen vähentämistä, siinä vaaditaan sääntöjen uudistuksen sijaan nykyisten sääntöjen vahvistamista. Tähän viittaa myös Saarikon saatekirje, jossa todetaan nykyisten budjettisääntöjen olevan ”edelleen hyvät peruspilarit”.