Suomi palkitaan ”tarkkailuluokan” välttämisestä EU:n suurimmalla lisäsopeutuksella
Petteri Orpon hallitus sopeutti kevään kehysriihessä 3 miljardilla ja Suomi vältti liiallisen alijäämän menettelyn eli niin sanotun tarkkailuluokan. Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra varoittelivat tarkkailuluokasta suurin piirtein niin, että silloin Troikka olisi marssinut Suomeen ja alkanut saneerata.
Jo tuolloin huomautettiin, että EU:n uusien velkasääntöjen vuoksi Suomella on tarkkailuluokan välttämisestä huolimatta edessä lisäsopeutusta. Velkasääntöjen uudet turvalausekkeet edellyttävät nimittäin velkasuhteen vuosittaista alentamista 0,5 prosentilla kaikilta EU-mailta, joiden julkisvelka on 60-90 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Eilen Suomessa vieraillut Bruegelin ekonomisti Zsolt Darvas oli laskeskellut, että uusien perälautojen myötä Suomi joutuu sopeuttamaan eniten EU-maista. Ja mikä absurdeinta, Suomelta edellytetään sopeutusta jopa enemmän kuin mitä ”tarkkis” olisi vaatinut!
Uudet säännöt neuvoteltiin viime joulukuussa, joissa Purra kannatti Saksan vaatimia turvalausekkeita. Koska lisäksi Suomen eläkerahastojen ylijäämät jätetään uusissa säännöissä julkisen velkaantumisen tarkastelun ulkopuolelle, uudet velkasäännöt kohtelevat Suomea rajummin kuin huomattavasti velkaantuneempia Kreikkaa, Italiaa ja Portugalia.
Turvalausekkeet eivät päde tarkkailuluokkalaisiin. Suomeen niitä kuitenkin sovelletaan, koska velka-aste ylittää sovitut rajat. Darvasin mukaan Suomen lisäsopeutus on noin noin 5 prosenttia bkt:stä, kun se ilman lausekkeita olisi ollut noin 2 prosenttia. Lisäsopeutus on noin 10-15 miljardia vuoteen 2031 mennessä eli karkeasti 1,5-2 miljardia lisäsopeutusta joka vuosi.
Purra kommentoi Darvasin haastattelun jälkeen torstaina iltapäivällä Iltalehdelle, että Suomi ei suunnittele uusia sopeutustoimia jo sovittujen yhdeksän miljardin lisäksi.
”Kyseessä ovat ajatushautomo Bruegelin laskelmat. Eivät siis komission viiteurat. Tämä on uutisoinnissa ehkä unohtunut. Kyseisissä Bruegelin laskelmissa ei ole myöskään huomioitu Suomen päättämiä 9 miljardin (euron) toimia”, hän viestitti.
Hallitus ei ole liiemmin pitänyt meteliä näistä neuvottelusaavutuksistaan. Tarkkailuluokkaepisodi ansaitsisikin huomattavasti nykyistä suurempaa julkista syyniä ja keskustelua hallituksen EU- ja talouspolitiikasta.
Ensinnäkin, ajoiko hallitus itse velkasääntöjä koskevissa neuvotteluissa eläkerahastojen ylijäämien poistoa velkakestävyysanalyyseistä? Ja kun eläkerahastojen ylijäämät poistettiin, miksi hallitus ei vaatinut poistamaan myös ylijäämän verran yksityisiä eläkkeitä kasvattamasta julkisia menoja ja eläkemaksuja kasvattamasta veroastetta?
Toiseksi, tunsiko hallitus uudet velkasäännöt pyrkiessään välttämään tarkkailuluokan? Miksi se ylipäätään pyrki välttämään tarkkailuluokan, kun sen ulkopuolella odottaa vieläkin kovemmat sopeutukset? Ja tajusiko se neuvotteluissa velkasäännöistä, että uudet turvalausekkeet tulisivat iskemään Suomeen kaikkein koviten?
Vaikuttaakin, että hallitus haluaa tietoisesti antaa Suomen velkaantumisesta mahdollisimman hirveän kuvan. Sen sijaan, että hallitus pyrkisi hyödyntämään uusien sääntöjen tuomia joustoja, se näyttää aktiivisesti pyrkivän sitomaan Suomen velkasääntöihin, jotta nykyinen ja tulevat hallitukset joutuisivat sopeuttamaan mahdollisimman paljon.
Kuuluisan soinismin mukaan missä EU, siellä ongelma. Välttämällä tarkkailuluokan Suomi on aivan erityinen mallioppilas, joka saa palkinnoksi koko EU:n suurimman sopeutuksen. Timo Soini varmaan jo riimittelee uutta sutkautusta perussuomalaisista ja EU:sta.
Korjaus 19.9.2024 klo 16.49: Suomeen sovelletaan turvalausekkeita Suomen velkasuhteen vuoksi, ei siksi, että turvalausekkeet eivät päde tarkkailuluokkalaisiin.
Lisäys 19.9.2024 klo 16.49: Siteerattu Riikka Purraa, jonka mukaan Suomi ei suunnittele uusia sopeutustoimia.