Suomi nyrkin ja koronan välissä
Euroopassa koronaviruksen toinen aalto on ylittänyt kuolleiden määrässä kevään ensimmäisen aallon.
Myös Pohjoismaiden tartuntatilanne on pahentunut nopeasti. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että Ruotsi on rajoittanut julkisia kokoontumisia ja määrännyt anniskelun loppuvaksi klo 22. Näin ollen se on myös luopunut koronamallistaan, joka perustui suosituksiin ja yksilöiden vastuuseen.
Eilen alkoi tapahtua myös Suomessa, kun Sanna Marin ja Sauli Niinistö vihjasivat valmiuslain käyttöönotosta, jos alueellisesti ei sovita riittävistä toimista koronaviruksen hillitsemiseksi.
Valmiuslaki mahdollistaisi hoitotakuun poiston, koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön työvelvollisuuden ja liikkumisrajoitusten asettamisen. Valmiuslaki mahdollistaisi siten esimerkiksi alueelliset ulkonaliikkumiskiellot ja Suomen sisäisen matkustamisen rajoittamisen joulupyhien aikana ainakin niiltä alueilta, joissa tauti jyllää.
Pääministerin ja presidentin luotua painetta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti, että Helsingissä kielletään yleisötilaisuudet, suljetaan lähes kaikki palvelut (urheilutilat & kirjastot kiinni) ja toinen aste siirtyy etäopetukseen. Esimerkiksi yleisötilaisuuksien kieltäminen tarkoittaa, että kaikki jouluun liittyvät tapahtumat perutaan.
Peruspalveluministeri Krista Kiuru näkee vielä tänään Uudenmaan kunnanjohtajia, joilta vaaditaan vastaavanlaisia toimia. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee myös myllykirjettä, jossa vaaditaan kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevia alueita ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset koronarajoitukset.
Eiliset ulostulot ja Vapaavuoren ilmoittamat kovemmat rajoitustoimet viittaisivat siihen, että Suomessa on pääministerin ja presidentin koordinoitu koronanyrkki toista aaltoa varten.
Sen sijaan, että koko Suomi suljettaisiin, hallitus näyttää pyrkivän suitsimaan alueita käyttämään nopeasti sitä valtaa, joka niillä on koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Jos näin saadaan leviäminen hallintaan, voidaan välttyä kevään kaltaisilta valtakunnallisilta rajoitustoimilla.
Ja tällöin Suomi voi myös jatkaa koronaviruksen torjunnan mallimaana.
Euroopassa toisen aallon ”kevyet lockdownit” ovat perustuneet maiden täysien sulkujen sijaan ulkonaliikkumiskieltojen sekä ravintoloiden ja julkisten tilojen sulkemiseen sekä yleisötapahtumien perumisten yhdistelmiin.
Eurooppa myös osoittaa, että viruksen leviämistä on erityisen vaikea saada hallintaan, jos rajoitustoimet aloitetaan liian myöhään. Suurista eristystoimista seuraa paitsi taloudellista tuhoa, myös hoitovelkaa, mielenterveysongelmia ja muita sosiaalisia ongelmia, joiden vakavuus selviää vasta joskus myöhemmin.
Mitä enemmän koronaviruksen ehkäisyssä epäonnistutaan, sen vakavammat kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset seuraukset. Nyt täytyykin toivoa, että pääkaupunkiseudun rajoitukset eivät tule myöhässä.
Talouden ja terveyden lisäksi koronakriisin hoidossa joudutaan puntaroimaan hyvää hallintoa ja perusoikeuksien kunnioittamista.
Jos hallitus pyrkii poikkeusoloihin ilman valmiuslain käyttöönottoa, kuten Yle eilen uutisoi, mennään poliittis-oikeudellisesti erittäin harmaalle alueelle. Vaikka perusoikeuksien rajoittaminen olisi koronan leviämisen kannalta perusteltua, poikkeusolojen politisointi jättäisi tuleville hallituksille kyseenalaisen perinnön.
Koronakriisissä ei ole kuin vaikeita ratkaisuja. Siksi koronakriisiin liittyvä poliittinen päätöksenteko koskee erityisesti arvovalintoja siitä, minkä kansanterveydellisten, taloudellisten ja poliittisten seurausten kanssa ollaan valmiita elämään.
Koronarokote on tulossa, mutta siihen on vielä pitkä aika.
Voimia, malttia ja jaksamista kaikille!
