Suomi + nuuka nelikko = neuvotteluvaltaa vai identiteettipolitiikkaa?

Kovasta linjasta huolimatta Suomen ja nuukan nelikon neuvottelustrategiat poikkeavat toisistaan.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

https://twitter.com/lemasabachthani/status/1281276646943789056

Kansainvälisessä lehdistössä nuuka nelikko (Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska) on niputettu yhteen Suomen kanssa. Koska tänä viikonloppuna on ensimmäinen lockdownin jälkeinen EU-maiden huippukokous, on mielenkiintoista vertailla Suomen ja nuukien linjoja EU-budjettiin ja elpymisrahastoon.

Ensimmäinen ero koskee sitä, että kun nuuka nelikko vaati maksuhyvityksiä, Suomi vastusti niitä. Eurooppa-neuvoston presidentti Charles Michel jätti perjantaina kompromissiesityksen, jonka perusteella Saksa + nuuka nelikko saavat pitää maksuhyvitykset seuraavassakin EU-budjetissa.

Koska Suomi vastusti maksuosuuksia, se ei niitä myöskään saa. Esityksessä ollaan kuitenkin edelleen kasvattamassa maataloustukia, joten Suomi ei ole jäämässä aivan tyhjin käsin.

Brexit olisi voinut johtaa siihen, että suuren nettomaksajan poistuessa EU-budjettia pienennetään tai maksuosuuksia kasvatetaan, mutta koronakriisin ”ansiosta” tapahtuvan velkaantumisen myötä molemmat voitiin välttää. Tätä vasten Suomen ei välttämättä olisi kannattanut vastustaa maksuhyvityksiä.