Suomen vastahakoinen keynesiläinen käänne

Suomi kannattaa keynesiläisyyttä kotimaassa, mutta eurooppalaiseen keynesiläisyyteen Suomi ei vielä ole valmis.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Valtioneuvoston kuvapalvelu.

Matti Vanhasen vastentahtoinen nousu valtiovarainministeriksi on vienyt huomion siltä, että Suomessa on tapahtunut keynesiläinen käänne.

Viimeisin lisätalousarvio oli 5,5 miljardia euroa. Yhteensä lisureiden määrärahalisäykset ovat 10 miljardia, mikä vastaa noin 4,5 prosenttia Suomen bkt:sta. Suomi velkaantuu pelkästään tänä vuonna noin 20 miljardia euroa, mikä tarkoittaa julkisen velkasuhteen nousua nykyisestä 59 prosentista yli 70 prosenttiin suhteessa Suomen bkt:hen. Ja syksyllä lienee vielä lisureita luvassa.

Lisäksi hallitus näyttää luopuneen hallitusohjelman tasapainoisen budjetin tavoitteesta vuoteen 2023 mennessä. Sen sijaan hallitus tavoittelee velkaantumisen taittamista vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus näyttää pyrkivän takaamaan, että tulovirrat eivät tyrehdy koronakriisin keskellä.

Vielä finanssikriisin jälkeen oli toisin.