Suomen korkotasoon vaikuttaa koronavelkoja enemmän se, saako EKP jatkaa tukitoimiaan
Karlsruhe saattoi niistää Bundestagille pysyvän veto-oikeuden Bundesbankin osallistumiseen EKP:n tukitoimiin.
— lemasabachthani (@lemasabachthani) June 24, 2020
Vuoden 2020 outoudesta kertoo esimerkiksi se, että Suomessa keskustellaan kesälomilla intersektionaalisesta feminismistä ja velkaantumisesta.
Velkakeskustelu liittyy siihen, että koronakriisin myötä Suomenkin julkisvelka kasvaa nopeasti: pelkästään tänä vuonna noin 20 miljardilla, minkä myötä Suomen julkisen velan suhde bkt:hen nousee 59 prosentista yli 70 prosenttiin.
Tämän kehityksen kannalta on oleellista, onko jokin julkisvelan määrä, jonka jälkeen korot lähtevät nousuun ja valtion velkakestävyys romahtaa?
Koska Suomella ei ole omaa valuuttaa eikä omaa keskuspankkia, Suomen julkisen velan korkoon vaikuttaa keskeisesti se, voiko EKP jatkossakin tukea euromaita. Saksan parlamentti on saamassa Saksan perustuslakivaliokunnan aloittaman oikeusjutun myötä veto-oikeutta Bundesbankin osallistumiseen EKP:n tukitoimiin, joka puolestaan voi tulevaisuudessa rajoittaa EKP:n tukitoimia ja nostaa siten Suomenkin korkotasoa.