Suomen korkotasoon vaikuttaa koronavelkoja enemmän se, saako EKP jatkaa tukitoimiaan
Karlsruhe saattoi niistää Bundestagille pysyvän veto-oikeuden Bundesbankin osallistumiseen EKP:n tukitoimiin.
— lemasabachthani (@lemasabachthani) June 24, 2020
Vuoden 2020 outoudesta kertoo esimerkiksi se, että Suomessa keskustellaan kesälomilla intersektionaalisesta feminismistä ja velkaantumisesta.
Velkakeskustelu liittyy siihen, että koronakriisin myötä Suomenkin julkisvelka kasvaa nopeasti: pelkästään tänä vuonna noin 20 miljardilla, minkä myötä Suomen julkisen velan suhde bkt:hen nousee 59 prosentista yli 70 prosenttiin.
Tämän kehityksen kannalta on oleellista, onko jokin julkisvelan määrä, jonka jälkeen korot lähtevät nousuun ja valtion velkakestävyys romahtaa?
Koska Suomella ei ole omaa valuuttaa eikä omaa keskuspankkia, Suomen julkisen velan korkoon vaikuttaa keskeisesti se, voiko EKP jatkossakin tukea euromaita. Saksan parlamentti on saamassa Saksan perustuslakivaliokunnan aloittaman oikeusjutun myötä veto-oikeutta Bundesbankin osallistumiseen EKP:n tukitoimiin, joka puolestaan voi tulevaisuudessa rajoittaa EKP:n tukitoimia ja nostaa siten Suomenkin korkotasoa.
Eurokriisin aikana EKP käytännössä lopetti eurokriisin ilmoittamalla, että se on valmis ostamaan rajattomia määriä kriisimaiden velkakirjoja. Markkinat rauhoittuivat ja kriisimaidenkin korot painuivat alas, eikä Italia koskaan tarvinnut tukipakettia. Vuodesta 2015 lähtien ostanut euromaiden velkakirjoja reilulla 2 200 miljardilla PSPP-ohjelman puitteissa. Koronakriisin alettua EKP on ilmoittanut tukevansa euroaluetta 1350 miljardilla erillisen PEPP-ohjelman kautta.
Toimet ovat varmistaneet euromaiden alhaiset korot ja sen, ettei Saksan ja Italian välinen korkoero (spread) kasva liian suureksi, eikä uusi eurokriisi ala. EKP:n toimien jatkon kannalta tämä viikko on historiallisesti mielenkiintoinen Saksassa.
Saksan perustuslakituomioistuin uhkasi toukokuussa, että se kieltää Bundesbankin osallistumisen PSPP-ohjelmaan, jos EKP ei perustele tukitoimia tarkemmin. EKP on toimittanut Bundesbankin välityksellä salaisia dokumentteja Bundestagille, minkä lisäksi Bundesbankin johtaja Jens Weidmann on puolustanut tukitoimia maan parlamentissa.
Tänään Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ilmoitti, että Saksan parlamentti hyväksyy EKP:n toimet. Bundestag äänestää asiasta vielä loppuviikosta ja oikeusjuttu hoidetaan siististi pois päiväjärjestyksestä.
Oikeusjuttu ei koskenut EKP:n pandemiatoimia, joten EKP voi vapaasti jatkaa pandemiatoimiaan PEPP-ohjeman puitteissa. PEPP-ohjelmasta kirjoitetaan kuitenkin jo uusia kanteita ja myös sen laillisuus tullaan todennäköisesti tarkistamaan EU-tuomioistuimessa asti. PSPP-oikeusjuttu voikin tarkoittaa, että Karlsruhe sai niistettyä Bundestagille pysyvän veto-oikeuden Bundesbankin osallistumiseen EKP:n tukitoimiin.
Loppuviikon äänestys ei välttämättä nyt tunnu tärkeältä, mutta entä jos Bundestagiin valittaisiin sellaiset kansanedustajat tai Saksaan tulisi sellainen liittokansleri Angela Merkelin jälkeen, joka suhtautuisi vihamielisesti EKP:n tukitoimiin?
Voikin olla, että oikeusjutun myötä EKP:n poliittinen valvonta lisääntyy. Se, että EKP tietää, että tukitoimet tarvitsevat Bundestagin siunauksen, voi vaikuttaa siihen, miten EKP suunnittelee tukitoimien jatkoa. Jos tämä johtaisi tulevaisuudessa nopeampiin exiteihin tukitoimista, kireämpi rahapolitiikka vaikuttaisi negatiivisesti myös Suomen korkokantaan.
Vaikka Suomen velkasuhde on muita pohjoismaita korkeampi, suhteessa euromaihin Suomen tilanne on edelleen kohtuullinen. Suomen julkisvelan korkoriski on poliittinen ja liittyy erityisesti Saksan sisäpoliittiseen kehitykseen.