Saksa, Jamaika, Kenia ja liikennevalot - mistä Saksan hallitusten nimet tulevat ja kuka niitä johtaisi?

Koska kaksi puoluetta ei voi muodostaa enää hallitusta, vaihtoehtoja ja myös kuninkaantekijöitä on tällä kertaa enemmän.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Saksan vaaleihin on alle kuukausi ja demarit (SPD) ovat kiilanneet gallupeissa kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ohi. Jos joku olisi sanonut heinäkuussa, että demarit lähtee elokuussa nousukiitoon ja kristillisdemokraatit putoaa kuin kivi, olisi pidetty seinähulluna.

Demarit ovat laittaneet vaalikampanjan nykyisen valtiovarainministeri Olaf Scholzin varaan, joka on puolestaan esiintynyt ainoana jatkumona Angela Merkelille. Samaan aikaan CDU:n puheenjohtaja Armin Laschetista on tullut puolueelleen niin paha rasite, että kristillisdemokraattien puolueosastot ovat kieltäneet lähettämästä Laschetin julisteita vaalipiireihin.

Koska nykyisillä gallupeilla ei voi muodostaa kahden puolueen hallitusta, CDU/CSU:n ja SPD:n suuret koalitiot jäänevät näissä vaaleissa historiaan. Tämän myötä hallitusvaihtoehtoja on enemmän pöydällä kuin tavallisesti, minkä lisäksi kuninkaantekijänä ei ole enää pelkästään vihreät vaan myös liberaalipuolue vapaat demokraatit (FDP).

Nyt pöydällä olevien hallitusvaihtoehtojen nimet on muodostettu puolueiden värien perusteella, jotka ovat: CDU/CSU = musta, SPD = punainen, vihreät = vihreä, FDP = keltainen, laitaoikeiston Alternative für Deutschland (AfD) = sininen ja vasemmistopuolue Die Linke = tummanpunainen. Kaikki puolueet ovat sanoutuneet irti hallitusyhteistyöstä AfD:n kanssa, joten sininen ei ole mukana laskuissa.

Vaalit ovat poikkeuksellisen jännittävät, sillä nykyisillä gallupeilla voisi muodostaa peräti neljä erilaista enemmistöhallitusta.