Ruplasekoilu sulkee kaasuhanat ja heikentää Euroopan yhtenäisyyttä

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Euroopan ja Venäjän välinen kiista kaasun ruplamaksuista saa koomisempia ja traagisempia piirteitä. Euroopan komissio ja EU-maat ovat ajautumassa ruplamaksuista raastupaan.

Venäjä on vaatinut, että Venäjälle ”vihamieliset” EU-maat maksavat kaasuostonsa ruplilla. Kaasun ostajat joutuvat avaamaan Gazprombankiin erillisen tilin, jonne kaasuostot maksetaan euroilla, minkä jälkeen Gazprombank vaihtaa valuutan rupliin ja suorittaa maksun edelleen Gazpromille.

Keskiviikkona Venäjä lopetti kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, koska ne olivat kieltäytyneet maksamasta ruplilla. Lisäksi on spekuloitu, että Venäjä katkaisi kaasutoimitukset sen jälkeen, kun Puola ja Saksa olivat sopineet keskinäisistä öljytoimituksista Venäjän öljytoimitusten vähentämiseksi.

Unkari on jo ilmoittanut maksavansa tarvittaessa ruplilla ja keskiviikon jälkeen suuret kaasuntoimittajat Saksassa, Itävallassa ja Slovakiassa ovat ilmaisseet valmiuden ruplamaksuihin. Mukana ruplamaksajissa on myös Uniper, joka on Fortumin tytäryhtiö ja jonka suurin omistaja on puolestaan Suomen valtio.

Euroopan komissio on tulkinnut, että ruplamaksut rikkovat Venäjän talouspakotteita, koska Gazprombankin tekemä valuutanvaihto rupliin voidaan tulkita transaktion ajaksi lainaksi ja koska valuutanvaihtoon osallistuisi Venäjän keskuspankki, joka on sanktioiden piirissä.