Ranskan vasemmiston vaaliliitto tehnee Macronin politiikasta punaisempaa ja vihreämpää

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Ranskan kesäkuun kansalliskokousvaalit ovat eräänlainen presidentinvaalien kolmas kierros.

Presidentinvaalien kolmanneksi jäänyt Jean-Luc Mélenchon onnistui yhdistämään vasemmistoliiton serkuspuolue La France Insoumisen (LFI), vihreät (EELV), kommunistit (PCF) ja historiallisesti myös sosialistit (PS, Suomen SDP:n vastine) vaaliliittoon ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

Koska valituksi kustakin 577 vaalipiiristä tulee ainoastaan yksi ehdokas, puolueet pyrkivät maksimoimaan edustajien määrän kansalliskokouksessa asettamalla vain yhden ehdokkaan kuhunkin vaalipiiriin. Vaaliliiton taroituksena on saada enemmistö ja nostaa Mélenchon pääministeriksi.

Tuoreimman gallupin mukaan vasemmiston vaaliliiton puolueet olisivat tuplaamassa edustajamäärän 67 paikasta 135-165 paikkaan. Näin vasemmisto nousisi kansalliskokouksen suurimmaksi oppositioryhmäksi ollen suurempi kuin vanha keskustaoikeistolainen valtapuolue Les Républicains (LR) ja laitaoikeisto yhteensä. Tätä selittää paitsi tasavaltalaispuolueen romahdus, myös laitaoikeiston Marine Le Penin ja Eric Zemmourin kyvyttömyys yhteistyöhön.

https://twitter.com/2022Elections/status/1524062933537509379