Rajatarkastukset kiihdyttävät EU:n henkistä hajoamista

Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on edelleen rajatarkastukset.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yli miljoona pakolaista tuli Saksaan vuonna 2015, kun Angela Merkel piti Saksan rajat auki pakolaiskriisin alkaessa. Merkeliä on ylistetty eurooppalaisten arvojen pelastamisesta, mutta samalla alkoi eurooppalaisen liberalismin kriisi.

Vähemmälle huomiolle onkin jäänyt, että Saksassa on ollut rajatarkastukset vuoden 2015 lopulta lähtien. Saksan lisäksi rajatarkastukset on ollut käytössä vuosien 2015-2016 taitteesta Itävallassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Nämä rajatarkastukset ovat jyrkässä ristiriidassa Schengenin sopimuksen ja Euroopan sisäisen vapaan liikkuvuuden kanssa. Pakolaiskriisiin liittyvät rajatarkastukset ovat tulleet jäädäkseen pakolaiskriisin jälkeen:

Eurooppa-tutkija Hans Vollaardin mukaan uusia brexitejä suurempi uhka Euroopan unionille on tilanne, jossa jäsenmaat ottavat hiljaisesti pesäeroa EU:sta.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi irtisanoutumista EU:n perusarvoista, EU-lainsäädännön ja EU-tuomioistuimen kyseenalaistamista, haluttomuutta osallistua yhteiseen riskienjakoon (eurokriisin ja pakolaiskriisin kaltaisissa tilanteissa), pyrkimystä EU-budjetin pienentämiseen tai vaatimusta EU:n toimivallan palauttamisesta entisestään kansallisen päätöksenteon piiriin.