R&A: Saatana kertoo, kuinka liberaali Amerikka on epäonnistunut

Saatananpalvonta on nykyisin aktivismia.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

https://www.youtube.com/watch?v=amB2Ol6wihg

”Saatana on tyranniaa vastaan nousseen kapinan symboli ja ruumiillistuma”, vuonna 2013 perustetun Saatanan temppelin perustaja Lucien Greaves sanoo.

Kun Anton Szandor LaVeyn perusti 1960-luvulla okkultistisen Saatanan kirkon, Saatanan temppeli on uudelleenmäärittänyt satanismin poliittiseksi instrumentiksi Yhdysvaltojen kulttuurisotiin. Penny Lanen dokumentti Hail Satan? on suositeltavaa katsottavaa identiteettipolitiikasta ja trollauksesta kiinnostuneille.

Saatanan temppelin toimintaperiaate on yksinkertainen – se käyttää vähemmistöuskonnoille kuuluvia oikeuksia vastustaakseen Yhdysvaltain ja kristinuskon liian läheiseksi katsottuja välejä. Vaikka Yhdysvaltojen pitäisi taata uskontojen vapaus, kylmän sodan aikana kongressi sääti, että In God We Trust on Yhdysvaltain virallinen motto ja että präntti tulee painaa kolikoihin ja seteleihin.

Greavesin elämäntyö on saada Baphomethin patsas kymmenen käskyn viereen osavaltioiden hallinnollisille alueille. Vuonna 2019 Saatanan temppeli sai virallisesti uskonnon statuksen ja siten myös verovapauden.

Saatanan temppelin ajatus on viehättävä. Siinä identifioidutaan Saatanaan erittäin konservatiivisessa ympäristössä ja katsotaan mitä tapahtuu. Saatanan temppeli alkoikin anarkistisena situationismina ja rienaamisena. Saatananpalvojat esimerkiksi järjestivät äärimmäisen homovastaisen baptistisaarnaaja Fred Phelpsin äidin haudalla homoseksuaalisia rituaaleja, jossa he ”paransivat” kuolleita heteroseksuaalisuudesta.