Puolan oikeusvaltioselkkaus on poliittinen sirpalepommi, joka leviää Ranskan presidentinvaaleihin, lisää läntisten EU-maiden välistä riitelyä ja jättää jälkensä EU:n tuleviin reformeihin

Puolan ja EU:n välisessä oikeusvaltioselkkauksessa on karkeasti kyse kahdesta asiasta.

Ensinnäkin Puola on nimittänyt tuomareita poliittisin perustein ja perustanut erillisen kurinpitojaoston valvomaan tuomareita. Toiseksi Puolan perustuslakituomioistuin on linjannut, että EU:n perussopimusten tietyt osat ovat Puolan perustuslain vastaisia.

Kyseessä on korkeamman tason juridispoliittinen sirpalepommi, sillä EU:n keskeisimpiä arvoja ovat paitsi oikeuslaitoksen riippumattomuus, myös EU-oikeuden ensisijaisuus kansallisiin perustuslakeihin nähden.

Puolan ja EU:n selkkauksesta onkin tulossa hyvää vauhtia poliittisesti erittäin rumaa jälkeä. Konflikti on laajenemassa paitsi EU-instituutioiden ja EU-maiden väliseksi erimielisyydeksi oikeusvaltioperiaatteesta, mutta myös sisäpoliittiseksi kysymykseksi suvereenisuudesta esimerkiksi Ranskan presidentinvaaleissa.

Ensiksi, komissio on jäädyttänyt Puolan elpymisrahastosta tulevat 36 miljardia euroa, minkä lisäksi EU-tuomioistuin on lätkäissyt Puolalle miljoonan euron päiväsakon kunnes Puola lakkauttaa kurinpitojaoston. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan Puola saa elpymisrahat, jos se peruu tekemänsä oikeusjärjestelmän uudistukset ja palauttaa korkeimmasta oikeudesta poliittisin perustein erotetut tuomarit.