Protektionismi alkoi kauan ennen Trumpia, välittömästi finanssikriisin jälkeen
Trumpin idea on viedä kauppasotien uhka niin pitkälle, että systeemissä tapahtuu laadullinen muutos Yhdysvaltain eduksi.
Argentiinan G20-kokous oli maailman johtajien antautuminen trumpismille.
G20-julistuksessa erimielisyydet on haudattu sekavaan kieleen ja siitä on poistettu taistelu protektionismia vastaan. Muut maat saivat seurata sivusta Yhdysvaltain ja Kiinan delegaatioiden illallista ja pelätä kauppasotien eskaloitumista.
Vaikka Donald Trump on antanut kasvot vapaakaupan vastustamiselle, protektionismi on alkanut jo vajaat 10 vuotta ennen Trumpia. Finanssikriisin jälkeen maailman 60 suurinta taloutta on päättänyt yli 7000 kaupan esteestä. Maailman maat sopivat jo ennen Trumpia suuremmasta määrästä kaupan esteitä kuin parina edellisenä vuosikymmenenä yhteensä.
Suurimmat vaikutukset on ollut Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän protektionistisilla toimilla. Yllättävää kyllä, kaupan esteiden määrä on edelleen suurinta Euroopassa, mikä näkyy kirjoituksen lopussa olevasta kartasta.
Maailmanpankin, Heritage indexin ja Global Trade Alertin aineistojen perusteella ainoastaan Brasilia, Tunisia ja Saudi-Arabia ovat edistäneet enemmän vapaakauppaa kuin protektionismia viimeisen 10 vuoden aikana.
Trump on kiihdyttäjä, joka vie äärimmilleen jo alkaneen kehityksen.
Trump poikkeaa aikaisemmista johtajista siinä, että hän käyttää raippatulleja neuvottelustrategiana. Kiihdyttämisen ideana on viedä kauppasotien uhka niin pitkälle, että systeemissä tapahtuu laadullinen muutos Yhdysvaltain eduksi.
Trumpin kauppapoliittisen neuvonantaja Peter Navarron mukaan tarkoituksena on muodostaa vapaakauppa-alueita keskeisten kauppakumppanien kanssa. Tarkoitus on siis vähentää kaupan esteitä eikä lisätä niitä. Nafta ja Etelä-Korean kauppasopimus on jo neuvoteltu uusiksi, minkä lisäksi Trump aikoo saada uudet sopimukset vielä Japanin, Euroopan unionin ja Kiinan kanssa.
On selvää, että Trumpin kiihdytyksestä seuraa laadullinen muutos maailmantaloudelle. Muutoksen luonne riippuu siitä, onnistuvatko Yhdysvaltain ja Kiinan neuvottelut. Maat julistivat Argentiinassa 90 päivän tulitauon, mutta jo aiotut raippatullit iskevät voimaan entistä suurempina, mikäli sopua ei synny.
