Politiikan oikeudellistaminen eli miten poliittiset erimielisyydet haudataan perustuslakiin
Hallitus ilmoitti torstaina, että Suomeen tulee maaliskuussa kolmen viikon mittainen sulkutila (8.3.-28.3.). Tänä aikana kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevien alueiden baarit suljetaan ja yläkoulut siirtyvät etäopetukseen.
Se, että ravintoloita aletaan sulkea vasta nyt, kertoo alan erityisasemasta. Hallitus ei ilmeisesti lisännyt pykäliä baarien sulkemisesta tartuntatautilain uudistukseen lainkaan alan kovan lobbauksen vuoksi. Hallitus on toistuvasti vedonnut, että sillä ei ole työkaluja ravintoloiden sulkemiseksi ilman siirtymistä poikkeusoloihin. Kun kuitenkin huomioidaan, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut valmis poikkeusolojen julistamiseen viime vuoden lopulta, ravintoloiden sulkeminen on ollut hallituksesta itsestään kiinni.
Lisäksi oikeusoppineiden mukaan hallitus olisi voinut koko ajan ehdottaa eduskunnalle baarien sulkemista perustuslain 23 pykälän avulla ilman poikkeusolojen toteamista, koska perustuslain 23 pykälä ei sellaista edellytä. Riittää, että hallitus perustelee ehdotuksensa välttämättömyyden. Siinä, että maassa leviää yleisvaarallinen tartuntauti, jota on torjuttava, ei ole epäselvää eikä sen havaitsemiseksi tarvita poikkeusolojen seremoniallista julistusta.
Poikkeusolot ollaan pääministeri Sanna Marinin mukaan kuitenkin toteamassa maanantaina. Jos valtioneuvosto julistaa poikkeusolot ”pelkästään” ravintoloiden sulkemiseksi, kyseessä on performanssi, jolla pyritään vahvistamaan omaa tarinaa, jonka mukaan aikaisemmin ei oltaisi voitu tehdä enempää.
Kyseessä on politiikan oikeudellistaminen, jossa poliittisia ristiriitoja haudataan lain tulkinnan taakse. Tämä on osaltaan ymmärrettävää, sillä hallituksen sisällä vaikuttaisi olevan erilaisia näkemyksiä tilanteen vakavuudesta ja rajoitustoimien tarpeellisuudesta. Lisäksi asetelmaa mutkistaa ministeriöiden omat painotukset ja elinkeinoelämästä tuleva paine. Vaikka baareja ollaan viimein rajoittamassa, esimerkiksi rakennustyömaat pysyvät edelleen auki korkeista koronalukemista huolimatta.
Toisaalta, jos uudet virusmuunnokset leviävät ja nyt päätetyt toimet tulevat myöhässä, poikkeusolojen toteamisen jälkeen valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön. Valmiuslaki puolestaan mahdollistaa esimerkiksi liikkumisrajoitukset, hoitajamitoituksesta luopumisen sekä päiväkotien ja opetuksen rajoitukset. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan ulkonaliikkumiskieltoa valmistellaan jo pahan päivän varalle ja kuntavaalien järjestämisestä tai siirtämisestä päätetään vielä ensi viikolla.
Vaikuttaisi, että hallitus ylitulkitsee baarien sulkemiseen liittyvää oikeudellista dramatiikkaa, joskin samaan aikaan nyt julistettavat poikkeusolot mahdollistavat myös vielä suuremmat rajoitustoimet.
Vaikka on ymmärrettävää, että hallitus haluaa antaa itsestään mahdollisimman toimintakykyisen kuvan ja lähettää kansalaisille vahvan viestin tilanteen vakavuudesta, politiikan oikeudellistaminen on huonoa hallintoa. Toisaalta perustuslain taakse meneminen lisää hämmennystä koronatoimiin liittyvistä hierarkioista ja siten kiihdyttää entisestään yleistä hulinavalmiutta. Lisäksi ravintoloiden sulkemiseen liittyvä viivyttely herättää laajemman kysymyksen, miksi hallitus ei ole varannut itselleen tartuntatautilain uudistuksessa riittävän järeitä instrumentteja koronan rajoittamiseen.
On hyvin mahdollista, että sulkutila tulee tarkoittamaan vielä paljon enemmän kuin pelkkiä viime torstain päätöksiä. Väärinkäsitysten välttämiseksi hallituksen olisikin kannattanut kutsua nyt tehtyjä päätöksiä ”välitilaksi”, josta mahdollisesti joudutaan siirtymään hyvinkin pian järeämpiin toimiin ja lähemmäksi viime maaliskuun kaltaista ”sulkutilaa” (lockdown).
”Loppukirin” sijaan kyseessä näyttäisi olevan ennemminkin ”exodus” – Mooseksen toisessa kirjassa kuvattu loputtoman pitkä vaellus erämaassa luvattuun maahan.