Pikku-Britannia ja erillisnuuka
Suomi ajaa maailmalla näyttävästi tiukkaa talouslinjaa, mutta kotimaassa vakuutellaan, että Suomi ei kuulu nuukiin.
Hollanti on Euroopan uusi Iso-Britannia – tai ainakin Pikku-Britannia.
EU-maiden johtajien huippukokous on venynyt nelipäiväiseksi Hollannin, Itävallan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen nuukan linjan vuoksi. Kokous jatkuu tänään maanantaina noin viideltä Suomen aikaa.
Eurooppa-neuvoston johtaja Charles Michel on tehnyt nuukille joukon myönnytyksiä. Nuukat ovat saamassa lisää maksuhyvityksiä, pitää enemmän tullimaksuja (mikä hyödyttää erityisesti Hollantia) ja erillisen veto-instrumentin, jolla elpymisrahastosta annettavat tuet voidaan keskeyttää.
Lisäksi nuukat ovat onnistumassa vähentämään tukia komission esittämästä 500 miljardista nykyisen esityksen perusteella 390 miljardiin. Vaikka tarkemmat yksityiskohdat on vielä sopimatta, nuukien saavutus näyttää olevan elpymisrahaston valmiiksi vähäisen elvyttävän vaikutuksen pienentäminen.
Monien mielestä oli virhe kytkeä toisiinsa EU-budjetti ja elpymisrahasto.
Koska koronakriisin runtelemat maat saavat tukia elpymisrahastosta ja itäiset maat koheesiorahoja budjetista, ne tulevat hyväksymään kaikki esitykset. Tällöin pohjoisen nettomaksajamaat ovat voineet vaatia itselleen erivapauksia, mitä erityisesti Hollanti on hyödyttänyt uudella Pikku-Britannian roolilla.
Suomen linja poikkeaa kuitenkin merkittävästi Hollannista.
Vaikka Suomi on vaatinut yhdessä Hollannin, Itävallan, Tanskan ja Ruotsin kanssa tukien vähentämistä, Sanna Marinin mukaan Suomi ei kuulu nuukiin. Suomi ei ole myöskään hakenut maksuhyvityksiä, minkä lisäksi Suomi on suhtautunut kriittisesti Hollannin vaatimaan veto-instrumenttiin.
Vaikka yleisesti on puhuttu komission jakamista 500 miljardin suuruisista ”tuista”, on tärkeää erotella, että tuista 310 miljardia annettaisiin elpymisrahaston ja 190 miljardia EU-budjetin kautta. Jos tukia leikataan budjetista, Suomi voi menettää maataloustukiin ja tutkimukseen liittyviä saamisia. Suomi on vaatinut oletettavasti elpymisrahaston pienentämistä, mutta vaatimus tukien leikkauksista voi vielä kääntyä itseään vastaan.
Tänään on määrä päättää yksityiskohdat tukien leikkauksista, veto-instrumentista ja oikeusvaltioperiaatteesta. Jos valmista ei tule, kokoustelua joudutaan jatkamaan myöhemmin. Toisaalta käytäviltä on viestitty, että mitä kauemmin kokous venyy, sen enemmän Hollanti ja nuukat nyhtävät myönnytyksiä.
Viikonlopun perusteella Suomen Eurooppa-politiikka näyttää kaksijakoiselta: toisaalta maailmalla ajetaan näyttävästi tiukkaa talouslinjaa, mutta kotimaassa vakuutellaan, että Suomi on erillisnuuka. Seurauksena on hämmentävä punos punavihreiden ja keskustan EU:hun liittyvää identiteettipolitiikkaa.
Hintana on, että Suomi on jo saanut kansainvälistä mainehaittaa, mutta ei ole muiden nuukien tavoin saamassa kansallista hyötytä. Lisäksi Pikku-Britannia ja erillisnuuka ovat hyväksymässä unionin velanoton kriisirahaston ja EU-budjetin kautta, millä on historialliset seuraukset EU:n integraatioon.