Ovatko Saksan legaaliset aktivistit ordoliberaaleja vai marxilaisia?

Finanssikriisin jälkeinen kapitalismi ei kestäisi ordoliberaalia rahapolitiikkaa.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi 5.5. poliittisesti merkittävän ratkaisun. Tuomioistuin vaati Euroopan keskuspankkia antamaan lisää perusteita euromaiden velkakirjojen tukiostoille tai se kieltää Bundesbankin osallistumisen EKP:n tukitoimiin.

Pyrkimyksenä on rajoittaa EKP:n rahapolitiikkaa tulevaisuudessa, mikä rajoittaisi merkittävästi EKP:n kykyä toimia ”modernina” keskuspankkina. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pitäneet ohjauskorot nollassa, minkä lisäksi ne ovat painaneet erilaisilla tukiohjelmilla valtionlainojen korkoja alas.

 

Saksan mentaalisessa historiassa keskuspankin rahoittama velka on perisynti, joka johtaa saksalaisen myymään sielunsa Faustin tavoin Saatanalle tai sitten Hitlerille. Siksi Saksan ehto D-markan hylkäämiselle oli, että EKP:stä tehtäisiin turboahdettu versio Bundesbankista. EKP:ltä kiellettiin valtioiden rahoittaminen (artikla 123) ja sille annettiin laaja itsenäisyys hintavakauden ylläpitämiseksi.