Olaf Scholzin Draghi-hetki: miten saattaa velkajarru ja jätti-investoinnit yhteen?

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Saksa on ollut Euroopassa perinteisesti tiukan taloudenpidon vaalija, mutta nyt Olaf Scholzin johtamista hallitusneuvotteluista kuuluu kummia. Hallitusneuvotteluissa harkitaan julkisten investointien jättämistä velkajarrun ulkopuolelle, joka rajoittaa Saksan alijäämään 0,35 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Saksan keskustelu tuo mieleen Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghin, joka kesällä 2012 lupasi, että ”EKP on valmis tekemään kaikkensa euron säilyttämiseksi – mandaattinsa puitteissa”.

Euroalueen velkakriisi loppui, koska sijoittajat ymmärsivät, että lupauksen myötä EKP:sta tuli euromaiden viimekätiseksi lainaajaksi. Muutos tehtiin uusilla rahapoliittisilla instrumenteilla ja uudelleentulkitsemalla EKP:n sääntöjä ilman että EKP:n mandaattia oltaisiin muutettu.

Hieman samalla tavoin Saksan hallitusneuvotteluissa ollaan nyt uudelleentulkitsemassa velkajarrua. Tutkijoiden mukaan Saksassa tarvitaan vähintään 500 miljardin suuruiset investoinnit seuraavan 10 vuoden aikana, jotta Saksa voi vastata ilmastonlämpenemiseen, digitaaliseen jälkeenjäämiseen ja sosiaalipolitiikan uudistumiseen.

Kaikki Scholzin neuvotteluissa olevat puolueet (SPD, vihreät, FDP) haluavat lisää investointeja, mutta samalla SPD ja FDP vaativat velkajarrun palauttamista. Lisäksi FDP:n kynnyskysymys on, ettei veroja nosteta.