Nuukailu rokotteissa pitkittää koronakriisiä
Suomessa ja Euroopassa on turhauduttu rokoteohjelmien takkuamiseen.
Sen lisäksi, että rokotteita on liian vähän, niitä ei ole saatu rokotettua joulunpyhinä hoitohenkilökuntaan ja riskiryhmäläisiin. Turhautuminen on ymmärrettävää, sillä rokotusten viipyminen tarkoittaa rajoitustoimien ja taloudellien epävarmuuden jatkumista sekä yleisesti ankeampaa elämää. THL arvioi eilen, että kaikkien suomalaisten rokottamisessa voi kestää koko vuosi 2021.
Euroopan lääkevirasto on tänään antanut myyntiluvan Modernalle ja nyt loppiaisen jälkeen Euroopalla onkin näytön paikka!
Suomessa moni Risto Siilasmaasta lähtien on vaatinut, että Suomen olisi tullut seurata Israelia, joka on rokottanut jo 15 prosenttia väestöstään. Lehtitietojen mukaan Israel olisi maksanut rokotteista moninkertaista hintaa verrattuna muihin maihin. Pelkkä rokotteiden ostaminen ei riitä vaan myös rokotukset pitää organisoida hyvin. Olettaen, että rokotukset mahdollistavat joukkoimmuniteetin ja siten koronarajoitusten nopean purkamisen, kyseessä lienee selvästä ylihinnasta huolimatta erittäin kannattava sijoitus ja kilpailuetu suhteessa muihin maihin.
EU-maat ovat kuitenkin päättäneet, että komissio hankkii koronarokotteet, jotka jaetaan EU-maille väkimäärän perusteella. Vaikka ajatus on ollut hyvä, EU:n koronahankintoja voidaan aiheellisesti kritisoida.
Ensinnäkin EU-maiden kotiinpäinvetäminen on johtanut virhearvioihin. EU kieltäytyi saksalaisen Biontechin 500 miljoonan rokotteen tarjouksesta ilmeisesti, koska ranskalaiselta Sanofiltakin oli ostettu ainoastaan 300 miljoonaa rokotetta.
Toiseksi EU on tehnyt suurimmat sopimukset AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin kanssa yhteensä 800 miljoonasta rokotteesta. Valitettavasti kumpikaan ei ole saamassa ainakaan tammikuussa myyntilupaa Euroopassa. Saksa, Ranska, Italia ja Hollanti olivat tiettävästi ainakin AstraZenecan diilin takana, mutta sopimus passattiin komissiolle muiden EU-maiden esittämän kritiikin vuoksi.
Rokotteiden hankintaan ja jakeluun liittyvistä ongelmista johtuen Angela Merkelin mukaan rokoteohjelmien käynnistymistä voidaan joutua odottamaan huhtikuuhun saakka.
Koska Euroopan maat ovat jo valmiiksi kovissa lockdowneissa ja joutuvat mahdollisesti koventamaan rajoituksia uusien nuoremmassa väestössä leviävien korona-mutanttien vuoksi, poliitikoilla on valtava paine saada rokoteohjelmat rullaamaan.
EU-maat voivat hyvin pyrkiä tekemään diilejä EU:n ohi. Tähän mennessä Saksa on ostanut Biontech/Pfizeriltä 30 miljoonaa rokotetta, Tanska 2,7 miljoonaa rokotetta ja Virokin 50 000 kappaletta. Jos kaikki EU-maat alkaisivat tehdä sopimuksia EU:n ohi, lääkefirmat voisivat pelata EU-maita toisiaan vastaan. Kun EU-maat ostivat vuonna 2009 sikainfluenssarokotteet itsekseen, lääkefirmat lypsivät maita, jotkut maat ostivat liikaa rokotteita ja päätyivät myymään niitä muille.
Toisin sanoen Israel-strategia olisi edellyttänyt, että Suomi olisi neuvotellut keväästä lähtien EU:n ohi rokotevalmistajien ja mahdollisesti myös Kiinan ja Venäjän kanssa rokotehankinnoista. Harva on kuitenkaan tällaista vaatinut kevään, kesän, syksyn tai edes talven aikana. Lisäksi tulee huomioida, että EU:ssa suuret maat rikkovat säännöllisesti yhteisiä sääntöjä, mutta pienemmille maille se on vaikeampaa.
EU nuukaili väärässä kohteessa, kun se säästi (osin kansallisen kotiinpäinvetämisen vuoksi) rokotehankinnoista. Israel opettaa, että olisi kannattanut turvata rokotteiden määrä hinnasta välittämättä, koska koronarajoitukset maksavat moninverroin enemmän. Toivottavasti journalismi kertoo meille pian, mitä kaikkea EU:n kulisseissa on tapahtunut rokotehankintojen suhteen.
Rajoitusten jatkuminen ja mahdollinen syveneminen syö nopeasti tälle vuodelle ladatut positiiviset näkymät ja vaatii entistä enemmän elvytystä. Jos EU:lla oli kesällä kykyä sopia 750 miljardin euron velkaelvytyksestä, miten rokotteisiin ei löytynyt tarpeeksi rahaa ja tahtoa?