Muumilaakson ideologinen nelikenttä - mitä suosikkihahmosi kertoo omasta poliittisuudestasi?

Löydätkö kuusi virhettä Muumilaakson poliittisesta nelikentästä?

Profiilikuva
Blogit Vallan mahotonta!
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Törmäsin muutama viikko sitten hauskaan sosiologiseen nelikentään, jossa oli aseteltu Muumilaakson hahmot vasemmisto-oikeisto- ja libertaari-autoritaari-akseleille:

Kuva on oivaltava erityisesti äärinurkkiensa suhteen: hattivatit edustavat kollektiivista vasemmistoa, Vilijonkka on natsimutsi, Nipsu anarkokapitalisti ja Nuuskamuikkunen anarkokommunisti.

Muumipeikko äärikeskustassa on niin ikään hauska valinta. Muumipeikon tilalle olisi voitu periaatteessa sijoittaa myös Piisamirotta.

Jaettuani kuvan Twitteriin sain lukuisia aiheellisia kriittisiä kommentteja. Kuvasta puuttuu tärkeitä hahmoja, minkä lisäksi jotkin positiot vihjaavat, ettei tuntemattomaksi jäänyt meemimaakari tunne muumien sielunmaisemaa kyllin syvällisesti.

Kun nelikenttää katsoo tarkemmin, siitä havaitsee ainakin kuusi virhettä. Voit miettiä kesäpäivän pähkinäksi näitä virheitä itseksesi tai siirtyä suoraan vastauksiin.

Ensimmäinen on helppo. Muumipappa on tunnustautunut muistelmissaan monarkistiksi. Vaikka hän muistelee mielellään hurjia juttuja myrskyisästä nuoruudestaan, hän on lojaali kuninkaalle, jonka seurapiireihin hän pääsi. Vaikka Muumipappa esiintyy mieluusti radikaalina, hän sijoittuu kuitenkin lähemmäs Poliisimestaria.

Toiseksi Pikku Myy on liian oikealla. Vaikka Myy on oman tiensä kulkija ja ainainen sääntöjen vastustaja, Myy ei oikein koskaan irrottaudu muumiperheestä (toisin kuin hänen veljensä Muikkunen). Muumilaakson tarinat eivät anna viitteitä Myyn oikeistolaisuudesta, joten siirtäisin hänet keskustaan vasemmisto-oikeisto-akselilla.

Kolmanneksi ja neljänneksi, vaikka Nipsu on rahanperso ikiyrittäjä, Haisuli on Muumilaakson kiistaton anarkokapitalisti. Siinä missä Haisulin aarteen kasaamista ei pitele mitkään säännöt, Nipsun toimintaa ohjaa edes jonkinlainen moraali, tai ainakin pelko. Siten Haisuli kuuluu Nipsun paikalle ja Nipsu piirun verran ylemmäs klassisemmaksi liberaaliksi. Myös Niiskun voisi tuoda Nipsun lähelle.

Viidenneksi ja kuudenneksi, vaikka Hemuli on olemukseltaan boheemi, hänen elämäntapansa on varsin konservatiivinen. Sen sijaan Mörkö edustaa seksuaalista vapautumista, jonka muu yhteiskunta (eli Muumilaakso!) on tukahduttanut. Vaikka Hemuli ja Mörkö ovat molemmat yksineläjiä, Hemuli on valinnat yksinäisyyden, Mörkö on tuomittu vaeltelemaan yksinäisyydessään.

Hemulin olettaisi vastustavan liian nopeita mullistuksia. Sen sijaan Mörön olettaisi lähinnä haluavan tuhota (tai vähintäänkin jäädyttää) Muumilaakson valtarakenteet. Hemulin (ja tietyssä mielessä myös Muumipapan) hillityssä pikkuporvarillisuudessa tulee kuitenkin huomioida, että konservatiivisuus liikkeenä voi olla hyvinkin radikaalia ja väkivaltaista estäessään yhteiskunnalliset mullistukset (joita esimerkiksi Mörön kaltaiset hahmot edustavat).

Nämä mielessä pitäen siirtäisin siis Hemulin lähemmäs oikeaa reunaa ja nostaisin Mörön Hemulin tilalle vasemmalle.

Kuviosta puuttuu edelleen esimerkiksi Niiskuneiti, jota on hieman vaikea sijoittaa. Keskusteluissa tuotiin esiin, että Niiskuneiti on nokkela saamatta kuitenkaan koskaan arvostusta ja siten tytön osa on kuvattu Niiskuneidissä raadollisen realistisesti.

Korjattu nelikenttä antaa joka tapauksessa realistisemman kuvan Muumilaakson poliittisista paineista kuin alkuperäinen meemi.

Tove Janssonin tiedetään kuvanneen enemmän ja vähemmän arvostamiaan läheisiään muumeissa ja onkin laajempien kulttuurihistoriallisten jatkotutkimusten paikka selvittää, kertooko Muumilaakson nelikenttä enemmän sotien jälkeisestä Suomesta, Janssonin lähipiiristä vaiko Janssonin omasta pikkuporvarillisuudesta.

Muumit ovat siitä erityisiä satuja, että ne on kirjoitettu myös aikuisille ja tällaisia leikkimielisiä pohdintoja Muumilaakson ideologioista voidaan ylipäätään tehdä.

Arkkitehti Julius Jääskeläinen toi esiin myös tärkeän näkökulman, miten Muumilaakson todellinen keskus on Muumitalo kaakeliuuneineen, hillokellareineen ja muinaisine perinteineen, jota ilman muumit ovat täysin avuttomia ja jonka kanssa tarinat toimivat lopulta hyvin ilman muumiperhettäkin.

Ilmoita asiavirheestä