Musta komedia Dick Cheneystä ja totuuden jälkeisen ajan synnystä
Faktoilla ei ollut Cheneylle niin väliä, kunhan sodat voitiin perustella kansallisella turvallisuudella.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Adam McKay jatkaa tosimaailmasta ponnistavien mustien komedioiden sarjaa Dick Cheneyn elämäkerrallisella elokuvalla Vice – vallan oikeat kasvot. McKay voitti 2016 parhaan käsikirjoituksen Oscarin asuntolainakeinottelusta kertovalla elokuvalla The Big Short.
Elokuva on valistava historiantunti siitä, kuinka Cheney johti George W. Bushin (hienon roolin tekevä Sam Rockwell) varapresidenttinä Yhdysvaltoja. Cheney antaa määräyksen ampua terroristien kaappaamat lentokoneet alas ennen kuin hän edes tiedottaa iskuista Bushille. Cheney nöyryyttää puolustusministeri Donald Rumsfeldin (kusipäänä erityisen hauska Steve Carell) kanssa ulkoministeri Colin Powellia (Tyler Perry), joka joutuu esittämään maailmalle tekaistuja todisteet Irakin joukkotuhoaseista. Cheney sallii terroristien kidutuksen ja niin edelleen.
Ei liene yllätys, ettäCheneytä esittävä vahanaamainen, lihotettu ja huonoryhtinen Christian Bale on ennakkosuosikki parhaan miespääosan Oscarin saajaksi. Bale palkittiin Golden Globella parhaan komediaelokuvan miespääosasta ja Bale kiitti palkintopuheessa itse saatanaa inspiraatiosta Cheneyn esittämiseen. Viime vuoden Oscar meni vahanaamaiselle Gary Oldmanille, joten ehkä tänä vuonna jotain muuta?
Bale näyttelee elokuvassa myös ilman vahanaamaa, sillä elokuvassa on keskitytty paljon Cheneyn perhesuhteisiin ja nousuun Washingtonin hierarkiassa. Tämä on sääli, sillä elokuvassa ei analysoida lainkaan Cheneyn doktriinia, joka määritti 9/11-iskujen jälkeen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa.
Cheneyn doktriinin mukaan Yhdysvaltojen pitää iskeä voimalla minne tahansa maailmaa mikäli olisi ainoastaan 1 prosentin mahdollisuus, että esimerkiksi Al-Qaidalla tai Saddam Husseinilla oli hallussaan ydinaseita. Yhdessä kohtauksessa Cheney kertoo Rumsfeldille, miten heillä on takanaan konservatiivinen TV ja radio, jotka huutavat heidän puolestaan.