Mitä ovia Saarikko sulki ja mitä avasi?
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti eilen, että vaalien jälkeen keskusta ei ole valmis jatkamaan nykyisellä hallituspohjalla. Monien muiden ohella tulkitsin ilmoitusta aluksi mahdollisten enemmistöhallitusten määrän putoamisena kolmesta kahteen: sinipunaan tai porvarihallitukseen.
Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen haastattelun perusteella Saarikko saattoi kuitenkin avata uusia ovia sulkiessaan vanhoja. Korhosen mukaan keskusta voi edelleen tehdä yhteistyötä SDP:n kanssa – kunhan vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole mukana. Tällä estettäisiin, että SDP varmistaa punavihreän enemmistön tuella ”keskustavastaisen” politiikan.
Vaalien alla on spekuloitu paljon, olisiko keskusta kannatusalhossaan yhä valmis Juha Sipilän kaltaiseen porvarihallitukseen – joskin pienimpänä hallituspuolueena. Saarikon ilmoitus voi kuitenkin itse asiassa tarkoittaa, että keskusta olisi valmis mahdollisen porvarihallituksen lisäksi myös kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuvaan ”sinipunamultaan”.
Vaalit on tietysti käytävä ensin, mutta Saarikon ilmoituksessa on paljonkin järkeä.
Ensinnäkin nykyisen hallituspohjan rommautuksella keskusta viestii kannattajilleen, että punaviherpiiperryksen ja ”keskustavastaisen” politiikan aika on lopullisesti ohi ja se on palaamassa juurilleen, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Samalla keskusta lyö kiilaa punavihreään blokkiin. Sanna Marinin ilmoitus, ettei SDP ole valmis hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa, kosiskeli vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiä äänestämään taktisesti demareita, jotta nykypohja jatkaisi. Jos sinipunamulta on kuitenkin vaihtoehto, kuinka kevein mielin punavihreät voivat äänestää demareita?
Viimeiseksi manööverillä keskusta voi jälleen tehdä taikatempun ja maksimoida valtansa kannatuksen laskusta huolimatta. Ideaalisessa tilanteessa se voisi varmistaa mahdollisimman keskustalaisen politiikan joko porvarihallituksessa tai sitten kammeta perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliiton oppositioon sekä kääntää uuden lehden Suomen koalitiohallitusten historiassa.
Kokoomus, SDP ja perussuomalaiset ovat käytännössä tasoissa ja suurin puolue saa perinteisesti aloittaa hallitustunnustelut. Keskusta voi edelleen joutua (tai päästä) oppositioon, mutta ilmoitus kiristää silmukkaa demarien ympärillä, varsinkin jos ne voittavat vaalit. Jos vaihtoehtona on sinipuna, manööveri saattaa puolestaan tiivistää punavihreää blokkia.
Mutta hypätään ensin.