Miksi koronaväsymys kumpuaa protestina, vaikka Suomen koronatilanne on suhteellisen hyvä?
Euroopassa rally around the flag -ilmiö sulaa. Ihmiset ovat kyllästyneitä rajoitusten jatkumiseen ja uusiin lockdowneihin, joka näkyy pääministeripuolueiden kannatuksen laskuna ja epäluottamuksen kasvuna hallituksia kohtaan ympäri Eurooppaa.
Kiinnostavaa ilmiössä on, että valtapuolueiden kannatuksen laskusta ovat hyötyneet vihreät, liberaalit ja maltillinen keskusta. Väsymyksessä ei näyttäisi ainakaan vielä olevan kyse protestista.
Suomi vaikuttaisi olevan tässä suhteessa poikkeus.
Perussuomalaiset nousi vuodenvaihteessa demareiden ohi jälleen suurimmaksi puolueeksi. Vastaavasti Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa EU-parlamentin radikaalioikeistolaisiin ja konservatiivisiin ryhmiin (ID & ECR) kuuluvien puolueiden kannatus ei ole merkittävästi noussut koronakriisin alkamisen jälkeen. Vaikka Ruotsissa taudin on annettu jyllätä, ruotsidemokraatit putosi jo viime kesänä kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa koronaväsymys näyttäisi purkautuvan protestina. Tilanne voi tietenkin elää muihinkin suuntiin.
Kokoomus voi hyötyä kuntavaalien lykkäämisestä, varsinkin jos ministeriöiden välinen nokittelu jatkuu, lainvalmistelu tökkii ja hallitus jatkaa kehysriihessä maanista hulinointia. Vastaavasti jos rokotusohjelmat lähtevät viimeinkin käyntiin, taudin leviäminen saadaan hallintaan ja joitain rajoituksia voidaan purkaa, tämä voi näkyä myös hallituksen kannatuksen nousuna.
Toisaalta, Suomen poliittinen keskustelu on konservatiivista.
Suomessa on kuohuttanut ulkoministeri Pekka Haaviston toiminta suomalaisten kotiuttamisessa al-Holin leiriltä ja elpymisrahastosta on tullut yksi kuntavaalien kärkiteemoista. Viestinnän professori Anu Kantola tiivisti osuvasti, miten Suomi hakee psyykkistä turvaa perustuslain pykälistä koronakriisin keskellä.
Ja kun muualla Euroopassa puhutaan elvytyksen riittämättömyydestä, enemmistö Ylen gallupiin vastanneista kansanedustajista halusi periaatteellisia päätöksiä leikkauksista ja veronkorotuksista vielä tässä kuussa järjestettävässä kehysriihessä. Se, että enemmistö kansanedustajista haluaa sopeutuspäätöksiä ennen kuntavaaleja, kertoo oleellisen Suomen talouspoliittisesta konservatiivisuudesta.
Suomen poliittinen ilmapiiri näyttäisi olevan jonkinlainen anomalia Euroopassa. Koronaväsymyksen purkautuminen protestina on osakseen epäintuitiivista, sillä rajoituksista ja hallinnollisesta sähläämisestä huolimatta Suomen korona- ja taloustilanne ovat olleet suhteellisen hyviä muuhun Eurooppaan verrattuna. Koronakeskustelua on värittänyt jatkuva nyrkin kaipuu.
Tämä herättää kysymyksen, miksi eroamme ilmapiiriltämme muusta Skandinaviasta?