Mayn ja Tsipraksen luottamusäänestykset tänään - Euroopan kompuroinnille ei näy loppua
Milloin lännessä aletaan avoimesti haikailla Itä-Euroopan dynaamisuuden perään?
Tänään keskiviikkona järjestetään sekä Theresa Mayn että Alexis Tsipraksen luottamusäänestykset. Kummallakaan ei ole parlamentin enemmistöä, mutta molemmat todennäköisesti voittavat.
Miksi?
Vaikka Mayn diili koki eilen historiallisen tappion (äänin 432-202), konservatiivipuolueen kovaa brexitiä (ja eilen Maytä vastaan äänestänyt) siipi haluaa pitää Mayn vallassa. Tämä siksi, että luottamusäänestyksen häviäminen johtaisi uusiin vaaleihin, joka puolestaan voisi johtaa uuteen kansanäänestykseen ja mahdollisesti brexitin perumiseen.
Tämän vuoksi May voittanee luottamusäänestyksen, mikä on takaisku brexitin perujille.
Lisäksi aika on Mayn puolella. Hän voi vielä tuhlata aikaa ”neuvottelemalla” EU:n kanssa ja tehdä myönnytyksiä eilen vastaan äänestäneiden kanssa tulevista kauppaneuvotteluista. Sen jälkeen May voi järjestää uuden äänestyksen viimeisellä hetkellä brexitin kynnyksellä. Tällöin vastakkain olisivat vihattu sopimus ja no-deal.
Toisin sanoen entistä suuremman no-deal-kaaoksen pelko lienee ainoa keino saada kansanedustajat äänestämään diilin puolesta. Punnan nopea vakautuminen eilisen äänestyksen jälkeen implikoi, että markkinat olettavat, että May selviää, no-dealiä ei tule ja uudet vaalit vältetään.
Kävi brexitissä niin tai näin, hajaannus, hysteria ja hulinavalmius säilyvät.
Myös Kreikan pääministerin luottamuksesta äänestetään tänään.
Pääministeri Alexis Tsipras aikoo hyväksyttää parlamentilla Makedonian nimimuutoksen, mikä mahdollistaisi maan EU- ja Nato-jäsenyydet. Vastalauseena tälle Tsipraksen hallituskumppani Itsenäiset kreikkalaiset (Anel) ilmoitti sunnuntaina lähtevänsä hallituksesta.
Tsipras menetti parlamentin enemmistön, mihin hän vastasi järjestämällä oman luottamusäänestyksensä. Hän on jo ilmoittanut, että tappiosta huolimatta hän aikoo viedä Makedonian nimimuutoksen ja muita uudistuksia maaliin. Sattumalta Ateenassa vierailee tänään myös talouskomissaari Pierre Moscovici, joka on huolissaan, että Kreikka ei toimeenpane ”tukipakettien jälkeisen ajan” uudistuksia (sic).
Toisin sanoen Tsipraksen tappio ainoastaan ennenaikaistaisi vaaleja, jotka on määrä nykyisen aikataulun mukaan järjestää lokakuussa. Tsipraksen odotetaan kuitenkin voittavan, sillä hän tarvitsee vain 6 ääntä oppositiosta.
Muutama Anelin kansanedustajaa on jo ilmoittanut kannattavansa Tsiprasta. Tämän seurauksena Anelin johtaja ja Kreikan ex-puolustusministeri Panos Kammenos erottaa heidät puolueesta. Mikäli loikkareita tulee yli 5, Kammenos joutuu lakkauttamaan oman parlamenttiryhmänsä, sillä Kreikan parlamentissa ei voi olla alle 5 kansanedustajan ryhmiä.
Mayn ja Tsipraksen luottamusäänestykset kertovat, että pääministeriys on kutsumusammatti. Perjantaina on lisäksi Stefan Löfvenin luottamusäänestys, jossa selviää syntyykö Ruotsiin vasemmiston ja oikeiston blokkirajat rikkonut pakkoavioliitto.
Äänestykset kertovat epävarmuuden ajasta, jossa hallitukset ovat ideologisesti epäyhtenäisiä ja ryskyvät puolueiden sisäisten paineiden takia. Myös perinteiset puolueet ovat hajanaisia aikamme ongelmien edessä. On vaikea nähdä, miten hallitusten toimintakyvyttömyys ja jatkuvat poliittiset sirkukset eivät heijastuisi esimerkiksi Eurooppa-neuvoston päätöksentekoon tulevina vuosina.
Milloinkohan lännessä aletaan avoimesti haikailla Itä-Euroopan dynaamisuuden ja tehokkuuden perään?