Mario Draghi ja Björn Wahlroos vaativat radikaalia muutosta Eurooppaan

Referaatti Björn Wahlroosin ja Mario Draghin keskustelusta Nordic Business Forumissa 26.9.2024. Erimielisyyksistään huolimatta molemmat talousvaikuttajat vaativat radikaaleja muutoksia EU:n rahankäyttöön, energiamarkkinoihin ja puolustukseen, mutta ennen kaikkea ajattelutapaan, jolla Eurooppaa johdetaan.

Wahlroos lämmitteli yleisöä tutuilla jutuilla – Euroopan sosiaalinen malli ei tuota kuin alijäämiä, EU-parlamenttiin äänestetään poliitikoita, joista halutaan eroon, Saksa tyri tavoilleen uskollisesti Keski-Euroopan energiastrategian, brexit ei ollut lopulta niin huono juttu, komission valtaa on kasvatettava ja EU:n tulee keskittyä oleelliseen.

Draghi reagoi Wahlroosin provokaatioon, ettei ”vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin miehet oli miehiä” enää voidan palta, koska ilmastonmuutos, puolustus, digitalisaatio ja tekoäly ovat liian suuria haasteita yksittäisille valtioille. Draghin mukaan ainoa tie eteenpäin on enemmän integraatiota, mutta vähemmän byrokratiaa, sillä EU ei enää kykene hyödyntään sisämarkkinoita tai luomaan tuottoisia yrityksiä.

Wahlroos kyllästyy Draghin luennointiin ja kysyy, uskooko Draghi itsekkään ehdotuksiinsa ja jatkaa, mikä selittää Yhdysvaltojen menestystä suhteessa Eurooppaan.

Draghin mukaan viimeisen 50 vuoden aikana Euroopassa ei ole luotu tyhjästä yhtään yli 100 miljardin arvoista yritystä, kun samana aikana Yhdysvalloissa on luotu kuusi firmaa, jotka ovat yli 1 000 miljardin arvoisia. Euroopassa ei ole pulaa kyvyistä, mutta investointiympäristön vuoksi ykisarviset (yli miljardin arvoiset start-upit) menevät Yhdysvaltoihin kasvamaan.

Wahlroos kuvailee Nizzan kotinsa kauppareissujen kautta Italian ja Ranskan kulttuurieroja ja toteaa, että sisämarkkinoilla toimii lukuisia kansallisuuksia, muttei eurooppalaisia.

Kulttuuristen erojen sijaan Draghi kuvailee miten sisämarkkinat on pirstottu hyödyttömillä, tarpeettomilla ja jopa vaarallisilla direktiiveillä. EU:lle varovaisuus on tärkeämpää kuin kasvu ja siksi esimerkiksi tekoäly ei etene lainkaan Euroopassa. Toiseksi EU:n olisi keskityttävä ainoastaan tärkeisiin asioihin, energiaan, ilmastonmuutokseen ja puolustukseen.

Tästä Wahlroos siirtyy investointeihin. Investoinnit Euroopassa eivät tuota ja siksi ne menevät Kiinaan, Uruguayhin ja luoja ties minne. Wahlroos kysyy, miten Draghin vaatimat 800 miljardin vuotuiset lisäinvestoinnit voidaan saavuttaa ja onko niiden tiellä kenties Euroopan sosiaalinen malli ja liian korkea verotus.

Draghi vastaa, että Wahlroos tuntuu vihjailevan, miten Euroopan ongelma olisi siinä, miten eurooppalaiset ovat laiskoja, eivätkä tee työtä tarpeeksi. Talouskasvu lähtee kuitenkin innovaatioista ja tuottavuus on korkeassa teknologiassa. Tekoäly tulee lävistämään sähkön lailla koko yhteiskunnan, minkä vuoksi myös sosiaalista mallia tarvitaan. Rakennemuutosten vuoksi myös uusia lahjakkuuksia tarvitsee kouluttaa jatkuvasti. Draghi viittaa Ruotsiin, jossa on Yhdysvaltoihin verrattavissa oleva tuottavuus ja vahva sosiaalinen malli.

Wahlroosin mukaan Ruotsin menestyksen taustalla on parikymmenen vuoden takainen verouudistus, joka teki Ruotsista mukavan paikan miljonääreille ja miljardööreille, minkä vuoksi myös hän maksaa veronsa Ruotsiin.

Draghi ei lämpene Wahlroosin ajatukselle verokilpailusta vaan korostaa pääomamarkkinoiden kehittämistä. Euroopasta puuttuu Ruotsia ja Alankomaita lukuunottamatta pääomamarkkinat, jotka mobilisoisivat säästöt tehokkaasti korkeasti tuottaviin investointeihin. Koska pankit ovat huonoja rahoittamaan innovaatioita, Euroopan pääomamarkkinoita tulisi kehittää radikaalisti.

Tästä Wahlroos etenee kysymykseen EU:n yhteisvelasta.

Draghin mukaan kilpailukykyraporttinsa julkaisemisen jälkeen kommentoitiin lähinnä yhteisvelkaa, vaikka se on lopulta pienessä roolissa. Ideaalista olisi, että Yhdysvaltain tavoin investoinneista 80 % tulisi yksityiseltä ja 20 % julkiselta puolelta. Tämä ei IMF:n ja komission simulaatioiden mukaan ole kuitenkin mahdollista, joten realistisempi suhde on 50:50.

Draghi mukaan raportin ydinviesti onkin, että mitä enemmän pääomamarkkinoita ja sisämarkkinoita kehitetään, sitä vähemmän yhteisvelkaa tarvitaan. Vaikka yhteisvelkaa tarvitaan, EU:n rahoitusta tulee laajemmin uudelleenkohdentaa, erityisesti tutkimukseen. Koheesiorahoja ei tule käyttää vanhaan malliin poliittisen hyväksynnän ostamiseen vaan yhdistämään EU-maita korkean teknologian siirtymässä, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin.

Seuraavaksi Wahlroos kysyy energiasta ja tarkemmin siitä, kuinka ydinvoiman tunteellinen vastustus voidaan selättää Euroopan energiaturvallisuuden ja vihreän siirtymän edistämiseksi.

Draghin mukaan Euroopasta ei voi tulla kilpailukykyistä niin kauan kuin energiasta maksetaan 3-6 kertaa enemmän Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Euroopan energiamarkkinoita tulee muuttaa radikaalisti, koska energian hinta määräytyy kalleimman energiamuodon mukaan huolimatta sen osuudesta energian kokonaiskäytöstä. Vihreän siirtymän toteutuminen ei hyödytä, jos fossiiliset polttoaineet asettavat energian hinnan ja finanssijohdottaiset kasvattavat maakaasun hintaa edelleen.

Viimeiseksi Wahlroos kysyy Euroopan yhteisestä puolustuksesta.

Draghin mukaan Euroopan yhteinen puolustus on tehtävä itse. Tällä hetkellä 80 prosenttia Euroopan puolustuksesta hankitaan Yhdysvalloista. Yhteinen armeija tarkoittaa yhteisiä hankintoja, joka edellyttävät suunnittelua ja yhteisiä päämääriä. Draghin mukaan puhe strategisesta autonomista peittää kuitenkin alleen sen, että EU-mailla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa. Sitä odotellessa suurempien asehankintojen tulisi kuitenkin siivittää massiivisesti eurooppalaisia turvallisuuteen keskittyviä PK-firmoja.

Wahlroos päättää toteamalla olevansa Draghin kanssa suuresta osasta samaa mieltä, mutta epäilee edelleen Draghin ideoiden todennäköisyyttä. Draghi vastaa uskovansa näiden asioiden toteutuvan hänen elinaikanaan, johon Wahlroos siteeraa John Maynard Keynesiä, miten pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita.