Macronismi on kuollut, kauan eläköön Macron!
Emmanuel Macron menetti viime kesän vaaleissa enemmistön kansalliskokouksessa, joten hän on joutunut nojautumaan talouspolitiikassa oppositiossa olevan republikaani-puolueen tukeen. Identiteettikriisissä rypevä puolue ei kuitenkaan uskaltanut kannattaa erityisen laajaa vastarintaa herättänyttä eläkeuudistusta, joten pääministeri Élisabeth Borne joutui viemään uudistuksen läpi ilman parlamentin hyväksyntää perustuslain artiklan 49.3 nojalla.
Artikla 49.3:n seurauksena oppositio järjestää maanantaina Bornen epäluottamusäänestyksen (motion de censure), jonka häviäminen tarkoittaisi sekä hallituksen että eläkeuudistuksen kaatumista. Epäluottamus edellyttää 289 ääntä ja Jean-Luc Mélenchonin johtamalla laitavasemmistolla, Marine Le Penin laitaoikeistolla ja riippumattomilla on yhteensä 257 ääntä, joten puolet republikaanien 61 kansanedustajasta riittää kaatamaan Bornen. Tämänhetkisten laskelmien mukaan oppositiolta puuttuu vielä kymmenisen ääntä.
Panokset ovat kovat. Macron on ilmoittanut hajottavansa kansalliskokouksen ja järjestävänsä ennenaikaiset vaalit, jos hallitus ja eläkeuudistus kaatuvat. Vaalien uhalla Macron pyrkii varmistamaan republikaanien tuen, jotka tuskin haluavat sisäisessä hajaannuksessa uusiin vaaleihin. Toisaalta vaalien järjestäminen historiallisen epäsuositun eläkeuudistuksen vuoksi voisi vahvistaa laitavasemmistoa ja laitaoikeistoa sekä heikentää Macronia entisestään. Oppositio onkin ottanut mahdolliset ennenaikaiset vaalit ilolla vastaan ja Jordan Bardella on jo ilmoittanut, että laitaoikeiston Rassemblement National ei asettaisi ehdokkaitaan niitä republikaaneja vastaan, jotka äänestävät hallituksen ja eläkeuudistuksen kaatamisen puolesta.
Luottamusäänestyksessä onkin kyse siitä, jatkavatko republikaanit Macronin talouspolitiikan takaajana. Jos hallitus saa kansalliskokouksen luottamuksen, Macron todennäköisesti erottaa kuitenkin pääministeri Bornen, koska tämä epäonnistui eläkeuudistuksen kanssa. Macron on ollut itse eläkeuudistuksen ja erityisesti artikla 49.3:n suhteen hiljaa ja hän antaisi todennäköisesti myös tulevan pääministerin tehdä macronismin suhteen likaisen työn kansalliskokouksessa.
Pitkäaikainen Pariisin kirjeenvaihtaja John Lichfieldin mukaan eläkeuudistus kertoo kuitenkin laajemmin macronismin epäonnistumisesta. Macron on epäonnistunut vakuuttamaan ranskalaiset uudistusten tarpeesta, keltaliivit ovat tulleet takaisin, laitavasemmisto on painunut entistä vasemmalle ja laitaoikeisto entistä oikeammalle, minkä lisäksi Macron on saanut ammattiliitot kimppuunsa. Himmentyneen brändin vuoksi Macronin on entistä vaikeampi löytää uusia pääministereitä ja viidennen tasavallan johtamisesta tulee entistä vaikeampaa. Vaikka Macron selvinnee tästäkin, macronismi tuskin on valttikortti enää vuoden 2027 presidentinvaaleissa.