Maaliskuun kihlaus - koronavirus tuo pohjoismaisen mallin ja perustulon valtavirtaan
Koronavirus soittaa ruoskaansa sekä työntekijän että työnantajan selkään.
Koronavirus on kuin pähkähullun ilmastorommarin salajuoni. Rommari on henkilö, joka innoissaan odottaa tai kiireisesti edistää maailmanjärjestyksen romahdusta.
Kolmessa viikossa maailman osakemarkkinoista on sulanut 20 000 miljardia. Suuri osa maailman lentoyhtiöistä on ajautumassa konkurssiin. Virus iskee säätyyn katsomatta rikkaaseen ja köyhään, työntekijään ja työnantajaan, eurooppalaiseen ja Syyrian pakolaiseen.
Pandemian levitessä kasvaa myös kriisiin vastaamisen mittaluokka.
Yhdysvalloissa ensimmäinen tukipaketti oli vajaat 9 miljardia, toinen 50 miljardia ja nyt puhutaan jo 750 miljardista. Republikaani Mitt Romney ehdotti, että jokaiselle amerikkalaiselle jaetaan 1000 dollaria kuukaudessa, kunnes kriisi on ohi. Hong Kong päätti jo jakaa 1200 dollaria jokaiselle täysi-ikäiselle.
Koronaviruksen iskiessä perustulosta ja helikopterirahasta on tullut osa ratkaisua.
Kuten eurokriisissä ja pakolaiskriisissä, Euroopan vastaus on ollut kuitenkin hidas ja ristiriitainen. Italia, Espanja ja Ranska ovat julistaneet ulkonaliikkumiskiellon. Lockdownin piirissä on vajaat 180 miljoonaa ihmistä.
Taloudellinen tälli tulee olemaan valtava. Jos ongelmavelat lähtevät kasvuun ja euromaiden korot nousuun, edessä on uusi eurokriisi. Selvä eurokriisin merkki on jo se, että euroalueen finanssiministerit puhuivat eilen Euroopan vakausmekanismin käyttöönotosta tekemättä kuitenkaan mitään päätöksiä, ”koska vielä on aivan liian aikaista”.
Komissio on jo ilmoittanut, että euromaat saavat elvyttää budjettisäännöistä välittämättä. Maat ovat laatineet nopeasti omia kriisipaketteja, mutta Yhdysvaltain mittaluokan töräytystä ei ole näköpiirissä.
Kun jokainen vastaa kriisiin itsenäisesti, pohjoisen ja etelän välinen kuilu kasvaa, euroalueen sisäinen epätasapaino kasvaa ja kollektiivinen toiminta jää tekemättä. Kuten pakolais- ja eurokriiseissä, Eurooppaa vaivaa poliittisen päätöksenteon kriisi. Kriisit eivät yhdistä vaan erkaannuttavat maita toisistaan.
Pohjoismainen malli voikin osoittautua käteväksi vastaukseksi koronakriisiin, jos eurooppalainen vastaus jää puuttumaan.
Tanska, Ruotsi ja Norja ilmoittivat eilen mittavista elvytyspaketeista, joissa valtiot ottavat vastuun esimerkiksi palkkakustannuksista ja sairaspäivärahoista. Tarkoituksena on välttää massairtisanomiset.
Suomi ilmoitti eilen noin 5 miljardin suuruisesta yritystuesta, minkä lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat aloittaneet nopeat neuvottelut. Valtio voi hyvin tulla kehysriihessä vastaan esimerkiksi verohelpotuksin, kun koronavirus on pakottanut hallituksen tasapaino- ja työllisyystavoitteet jäähylle.
Keskeinen kysymys on, miten yrittäjät sopivat pohjoismaiseen malliin. Vaihtoehtona olisi esimerkiksi jakaa myös yrittäjille ansiosidonnaista tai siirtyä jonkinlaiseen perustuloon. Toivottavaa olisi myös kädenojennus julkisen alan työntekijöille, jotka kantavat valtavan vastuun hoivasta, kun Suomi kulkee kohti lockdownia.
Koska virus soittaa ruoskaansa sekä työntekijän että työnantajan selkään, ”maaliskuun kihlaus” on aivan erillä tavalla mahdollinen tänään kuin kolme viikkoa sitten.