Maailma pyörii nyt velan ympärillä ja Japanilta voimme oppia, mitä ainakaan ei pidä tehdä
Japanin virheiden toistaminen tarkoittaisi koko maailmantalouden japanisaatiota.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus kertoi 26.9., että talouspolitiikassa on meneillään kopernikaalinen paradigman muutos:
”Julkista taloutta koskeva ajattelu on muutoksessa. Vanha paradigma kertoi, että julkinen talous on keskiössä ja velka kiertää sitä – velkaa otetaan vain, jos on pakko paikata budjetteja. Nyt velka nousee keskiöön: sen hinta ja saatavuus ohjaavat sitä, miten julkinen talous rakennetaan ja miten se kestää. Käänne velkasentrisyyteen näkyy esimerkiksi Suomen hallituksen ensi vuoden budjetista.”
Suomi velkaantuu tänä vuonna vajaat 20 miljardia euroa ja yhteensä Euroopan koronavelat ovat noin 1000 miljardia. Pääkirjoituksen mukaan velkasentrisyyden seurauksena keskuspankit joutuvat ottamaan entistä suuremman roolin ja pitämään korot matalalla, kenties pysyvästi.
Velkasentrisyyden toinen puoli on keskuspankkikapitalismi.
Pisimpään keskuspankkikapitalismia on harjoittanut Japani. Japanin keskuspankki on pitänyt korot nollassa vuoden 1991 pörssiromahduksen jälkeen ja aloittanut ensimmäisenä maailmassa valtioiden velkakirjojen suuret tukiostot. Samana aikana Japanin julkisen velan suhde bkt:hen on kasvanut noin 75 prosentista 240 prosenttiin, mutta maassa ei ole saatu aikaiseksi kestävää talouskasvua.